Oikeuslaitoksella on toistaiseksi ollut Yhdysvalloissa merkittävä rooli presidentin vallan vahtikoirana. Maan presidentti Donald Trump on kuitenkin viime viikkoina aloittanut poikkeuksellisen pelottelukampanjan, jolla hän pyrkii estämään asianajajia ja lakiasiaintoimistoja edustamasta oikeudessa presidentin tai tämän hallinnon vastustajia. Ainakin joiltain osin pelottelu vaikuttaa toimivan: lehtitietojen mukaan ainakin joillakin Trumpin hampaisiin joutuneilla on ollut vaikeuksia saada asianajajaa puolustamaan itseään.
Trump on kohdistanut useita pääkaupunki Washingtonissa toimivia lakiasiaintoimistoja vastaan toimia, jotka haittaavat toimistojen ja niissä toimivien asianajajien kykyä ansaita elantonsa ja edustaa asiakkaitaan. Hän on muun muassa evännyt useilta asianajajilta pääsyn liittovaltion rakennuksiin ja kieltänyt liittovaltion kanssa liikesuhteessa olevia yrityksiä käyttämästä tiettyjen asianajotoimistojen palveluita.
Antaessaan lakiasiaintoimistojen toimintaa rajoittavia presidentin asetuksia Trump on kertonut suorin sanoin, miksi juuri kyseiset toimistot ovat joutuneet hänen hampaisiinsa. Yksi toimisto edustaa erikoissyyttäjä Jack Smithiä, joka nosti Trumpia vastaan kaksi oikeusjuttua tämän presidenttikausien välissä. Toinen edusti vuoden 2016 vaaleissa Trumpin vastaehdokkaan Hillary Clintonin kampanjaa ja osallistui Trumpin mustamaalaamiseen. Kolmas oli Trumpia vastaan nostetun, pornotähden vaitiolosta maksamiseen liittyvään oikeusjuttuun kytkeytyvän asianajajan entinen työnantaja. Neljännen ja viidennen palkkalistoilla olivat aiemmin olleet erikoissyyttäjä Robert Mueller ja hänen tiimissään työskennellyt asianajaja, jotka tutkivat Trumpin ensimmäisellä kaudella Venäjän yritystä häiritä vuoden 2016 vaaleja Trumpin eduksi.
Kohdennettujen toimien lisäksi Trump antoi viime viikolla oikeusministerilleen yleisluontoisen määräyksen kohdistaa kurinpitotoimia asianajajia kohtaan, jos nämä ovat mukana Trumpin hallintoa vastaan nostetuissa perusteettomissa tai kohtuutonta haittaa aiheuttavissa oikeusjutuissa. Normaalissa yhdysvaltalaisessa oikeuskäytännössä valta todeta oikeusjuttu perusteettomaksi tai kohtuuttomaksi kuuluu tuomarille eikä oikeusministerille, ja koska määräys koskee nimenomaan Trumpin hallintoa vastaan nostettuja oikeusjuttuja, hallinnon osana toimiva oikeusministeri ei ole millään muotoa puolueeton arvioitsija.
Yksikään aiempi Yhdysvaltojen presidentti ei ole ryhtynyt vastaaviin toimiin, ei edes Trump itse ensimmäisellä kaudellaan. Sen sijaan avoin hyökkäys asianajajia vastaan muistuttaa Venäjän, Turkin ja Unkarin johtajien toimia, joilla he ovat heikentäneet maansa demokratiaa.
Yksi Trumpin ensimmäisistä kohteista, lakiasiaintoimisto Perkins Coie, valitti presidentin toimista oikeuteen. Kaikki lakiasiaintoimistot eivät suostuneet ottamaan Perkins Coieta asiakkaakseen, mutta se onnistui kuitenkin löytämään tunnetun Washingtonissa toimivan toimiston edustamaan itseään. Oikeuskäsittelyn ensimmäisessä vaiheessa tuomari Beryl A. Howell kielsi useiden Perkins Coieta vastaan kohdistuvien täytäntöönpanon oikeusprosessin ajaksi.
Tuomarin mukaan Donald Trumpin toimet vaikuttavat muun muassa perustuslain ensimmäisen lisäyksen vastaisilta. Ensimmäinen lisäys tunnetaan parhaiten sananvapauden turvaamisesta, mutta siinä taataan ihmisille useita muitakin vapauksia, kuten oikeus käydä valtionhallintoa vastaan oikeustoimia. Tämä oikeus on tuomarin tulkinnan mukaan nyt uhattuna.
Trumpin hallinto reagoi yrittämällä poistaa jutun Howellin oikeussalista. Trumpin hallinnon kannalta valitettavasti valta tehdä päätös tuomarin jääväämisestä on kuitenkin tuomarilla itsellään, eikä Howell suostunut väistymään.
Valkoinen talo vastaan tuomari
Trumpin hallinto on hiljattain yrittänyt päästä eroon toisestakin tuomarista, James Boasbergistä, jonka oikeussalissa on meneillään maahanmuuttajien karkottamiseen liittyvän oikeusjutun käsittely.
Alun perin jutussa oli kyse siitä, oliko Trumpin hallinnolla oikeus karkottaa maasta jengirikollisiksi väittämiään venezuelalaisia miehiä ilman oikeusprosessia 1700-luvulla säädetyn lain nojalla, vaikka kyseistä lakia ei koskaan aiemmin ole käytetty kuin sota-aikana. Jutun käsittelyn aikana Boasberg ja Trumpin hallinto ovat kuitenkin ottaneet oikeussalissa yhteen myös siitä, uhmasiko hallinto oikeuden päätöstä, kun se antoi karkotuslentojen laskeutua kohdemaihinsa, vaikka tuomari oli määrännyt palauttamaan lentokoneet ja niiden matkustajat Yhdysvaltoihin.
Yksittäisiin tuomareihin, asianajajiin ja lakiasiantoimistoihin kohdistuvan uhan lisäksi Trumpin ja hänen hallintonsa edustajien puheet ovat herättäneet huolta koko oikeuslaitoksen arvovallan ja toimintakyvyn murenemisesta.
Tätä laajempaa huolta lietsoo esimerkiksi se, että Trump on peräänkuuluttanut virkasyytteen nostamista Boasbergia vastaan ja tämän viraltapanoa. Viraltapanopuheet kirvoittivat korkeimman oikeuden päätuomarilta John Robertsilta harvinaislaatuisen lausunnon, jossa hän painottaa, ettei tuomarin viraltapano ole asianmukainen reaktio oikeuden päätöksen herättämään tyytymättömyyteen, ja muistuttaa, että oikeuden päätöksistä valittaminen on tarkoitettu ratkaisuksi sellaisiin tilanteisiin.
Haave Trumpin toimintaa rajoittavien tuomareiden viraltapanosta elää jo vahvana Trumpille myönteisissä sosiaalisen median kuplissa, ja Trumpin läheinen uskottu, sosiaalisen median palvelu X:n omistaja ja algoritmien hallitsija Elon Musk on ollut aktiivisessa roolissa viraltapanokeskusteluissa. Washington Postin laskelmien mukaan Musk on jakanut yli neljäkymmentä tuomarien viraltapanoa peräänkuuluttavaa postausta omalla X-tilillään, jonka postauksille hän on hankkinut palvelussaan ylimääräistä näkyvyyttä ohjailemalla X:n algoritmia suosimaan tiliään.
Myös kongressin republikaanit ovat lähteneet mukaan tuomareiden arvovallan kyseenalaistamiseen. He suunnittelevat kuulemisia, joissa on tarkoitus pureutua liittovaltion tuomioistuinten vallan perustuslaillisiin rajoihin ja siihen, ovatko Trumpin hallintoa vastustavat tuomarit ylittäneet valtuutensa.
Trumpin hallinnon ja kongressin republikaanien puheet ja teot ovat omiaan romuttamaan Trumpin kannattajien uskoa oikeusjärjestelmään ja valmistelemaan maaperää sille, että Trumpin hallinto saisi kannattajiensa hyväksynnän, mikäli se päättäisi uhmata oikeuslaitosta yksiselitteisesti ja kiertelemättä esimerkiksi ilmoittamalla julkisesti, että kieltäytyy noudattamasta itselleen epämieluisia korkeimman oikeuden päätöksiä.
Ainakin toistaiseksi yleinen mielipide vaikuttaa kuitenkin olevan oikeuslaitoksen puolella. Tuoreessa Reutersin ja Ipsoksen mielipidemittauksessa lähes kaikki demokraattipuolueen kannattajat ja lähes 70 prosenttia republikaanipuolueen kannattajista katsoi, että presidenttien tulisi noudattaa oikeuden päätöksiä, vaikka olisikin niistä eri mieltä.
