Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on väläytellyt tuontitullien asettamista vahvistaakseen USA:n vaihtotasetta ja tukeakseen kotimaista tuotantoa. Trump on ehdottanut 10 prosentin yleistä tullia. Kiinalaisille tuotteille voisi lisäksi tulla vähintään 60 prosentin tullitaso.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen pohtii blogissa, kuka tullit lopulta joutuisi maksamaan.
Kurrosen mukaan Peterson Institute for International Economics (PIIE) on esittänyt laskelmia tullien vaikutuksesta sekä USA:n että kauppakumppanimaiden talouksiin.
– Kymmenen prosentin yleiset tullit painaisivat vuoteen 2028 mennessä USA:n bruttokansantuotetta kumulatiivisesti reilun prosenttiyksikön perusuraan verrattuna, mutta vaikutus olisi yli kaksinkertainen, jos kauppakumppanit vastaisivat omilla toimillaan, Kurronen kirjoittaa makrolaskelmiin viitaten.
Hintataso Yhdysvalloissa vuonna 2028 olisi laskelman mukaan vajaan prosentin perusuraa korkeampi USA:n tullien seurauksena, ja kauppakumppaneiden vastatullit nostaisivat sen lähes kaksi prosenttia perusuraa korkeammalle.
– PIIE:n arvion mukaan USA:n yleinen 10 prosentin tulli painaisi Saksan bkt:ta kumulatiivisesti vuoteen 2028 mennessä joitain prosenttiyksikön kymmenyksiä verrattuna perusuraan. Mikäli Eurooppa vastaa vastatulleilla, vaikutus kasvaisi jonkin verran. Vaikutus Saksan inflaatioon olisi joka tapauksessa vähäinen, ekonomisti kirjoittaa.
– Osittain tullien vaikutus vähenee sen seurauksena, että tullien nosto todennäköisesti vahvistaisi dollaria. Tämä johtuu siitä, että USA:n tuonti supistuu ja siten kauppakumppanimaiden valuuttojen kysyntä vähenee. PIIE:n analyysissä 10 prosentin yleisiä tuontitulleja seuraa noin 5 prosentin dollarin vahvistuminen.
Kurrosen mukaan tullien vaikutuksista on löydetty aiemmista tutkimuksista samansuuntaisia tuloksia. Esimerkiksi USA:n vuonna 2018–19 Kiinalle asettamat tullit selittävät tutkimusten mukaan peräti kaksi kolmasosaa tuona aikana nähdystä juanin heikkenemisestä ja viidenneksen dollarin vahvistumisesta.
– Siten tullien vaikutus riippuu monilta osin USA:n mahdollisuuksista korvata tuontituotteita kotimaisella tuotannolla. Täystyöllisyyden vallitessa ja Trumpin toisaalta uhatessa maahanmuuton rajoittamisella monien tuontituotteiden korvaaminen voi olla vaikeaa etenkin lyhyellä aikavälillä. Siten yhdysvaltalaiset kotitaloudet ja yritykset kantavat todennäköisesti tälläkin kertaa suurimman kustannuksen tulleista. Kauppakumppaneiden optimaalinen vastaus näyttäisi hyvinkin olevan olla tekemättä mitään. Näin vaikutukset muihin maihin jäisivät pieniksi, Kurronen kirjoittaa.
