Monenkeskinen maailmanjärjestys ei voi tällä hetkellä kovin hyvin. Sota on Euroopan porteilla Ukrainassa, ja sen lisäksi Lähi-Idässä ja Afrikassa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ville Sinkkosen mukaan Yhdysvallat on ollut selkeä hyötyjä toisen maailmansodan jälkeisestä tilasta. Sinkkonen on mukana hankkeessa, jossa tutkitaan sitä millaiseksi monenkeskinen maailmanjärjestys on muotoutumassa.
Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa Yhdysvallat on toiminut eräänlaisena maailman poliisina sammuttaen tulipaloja eri puolilla maapalloa. Vastineeksi tästä maailman poliisin roolistaan sen vaikutusvalta on kasvanut.
Donald Trump järisytti maailmaa kahdeksan vuotta sitten, kun hänet valittiin eurooppalaisten yllätykseksi maailman mahtavimman maan presidentiksi. Trumpia ja trumpismia ei monenkeskinen maailmanjärjestys puhuttele samalla tavalla kuin hänen edeltäjiään. Ei, vaikka Yhdysvallat on selkeästi ollut suurin hyötyjä.
– Yhdysvaltojen sotilaallinen johtoasema ja sen liittolaisverkosto ovat mahdollistaneet Yhdysvaltojen taloudellisen ylivallan. Se on pönkittänyt Yhdysvaltojen mahdollisuuksia investoida omiin kyvykkyyksiinsä. Se taas on kasvattanut Yhdysvaltojen sotilaallista ylivaltaa, Sinkkonen sanoo Verkkouutisille.
– Iso osa instituutioista on amerikkalaisten ja länsimaiden rakentamia, ja niihin on rakennettu sisään tietty arvopohja. Se pönkittää itsessään järjestyksen oikeutusta ja Yhdysvaltojen kykyä käyttää valtaa siinä.
Sinkkosen mukaan kokonaisuus on ylläpitänyt Yhdysvaltojen valtaa pidempään kuin jos sillä olisi ollut vain sotilaallinen ylivalta. Tilanne oli pitkään jäätynyt paikalleen, ja se on hyödyttänyt myös Yhdysvaltojen eurooppalaisia liittolaisia.
– Esimerkiksi millä tahansa vallan indikaattorilla tarkasteltuna voi helposti sanoa, että Iso-Britannia ja Ranska eivät olisi enää aikoihin kuuluneet YK:n turvallisuusneuvostoon, Sinkkonen sanoo.
– Yhdysvalloissa on vallalla sellainen ajattelu etenkin republikaanileirissä sekä osin myös demokraattien riveissä, että sääntöpohjainen maailmanjärjestys ei enää palvele Yhdysvaltain intressejä. Se on johtanut siihen, että Yhdysvallat on alkanut haastaa osaa järjestyksen pilareista, Sinkkonen sanoo.
– Demokraattien aikana haaste on ollut erilainen kuin Trumpin esittämä haaste ja joltain osin jo George W. Bushin esittämä haaste. Olen taipuvainen väittämään, että Yhdysvallat edelleen hyötyy vallalla olevasta maailmanjärjestyksestä, vaikka onkin pyrkinyt sitä haastamaan. Yhdysvallat on panostanut enemmän puolustukseen kuin Eurooppa, mutta se on edelleen nettosaaja.
Vaikuttamista EU:n kautta
Viimeksi Donald Trumpin ollessa vallassa eurooppalaiset lohduttautuivat sillä, että mies ei pysty muuttamaan kaikkea neljässä vuodessa.
– Trumpin edellisellä valtakaudella Yhdysvalloilla oli presidentti, joka ei ostanut ajatusta Yhdysvaltojen roolia osana kansainvälistä maailmanjärjestystä. Neljä vuotta on lyhyt aika, mutta toisella kaudellaan Trump voi saada paljon kaaosta aikaan, Ville Sinkkonen sanoo.
Hän muistuttaa, että Donald Trumpin toimien ennustaminen on hankalaa.
– Trumpin toiminta on monilta osin impulsiivista. Trump ei ole perinteinen isolaationisti ja ei halua täysin sulkea Yhdysvaltoja ulos maailmasta. Hän on transaktionilisti. Hänen tapansa hahmottaa maailma on diilivetoinen, Sinkkonen sanoo.
– Hänen maailmansa rakentuu kahdenvälisistä diileistä. Se tarkoittaa, että hän ei näe sellaisen kompleksisen kokonaisuuden kuin sääntöpohjainen maailmanjärjestys arvoa. On helpompi sanella ehtoja, kun huoneessa on vain kaksi toimijaa. Se on trumpilaisen ulkopolitiikan pohjana.
”Suomella on hyvä tarina”
Suomen presidentti Alexander Stubb soitti maanantaina Donald Trumpille ja onnitteli häntä selkeästä vaalivoitosta. Puhelussa puhuttiin vaalituloksen lisäksi Ukrainasta ja jäänmurtajista.
Ville Sinkkosen mukaan Suomen kannattaa kahdenvälisten keskustelujen lisäksi turvautua vaikuttamisessaan niihin instituutioihin, joissa se on jo mukana. Nato ja Euroopan unioni ovat Suomen keskeisiä kanavia, joiden kautta se voi yrittää vaikuttaa Yhdysvaltojen päätöksentekoon.
Samalla hän on huolissaan siitä, mitä vaikutuksia Trumpin toisella kaudella on Natolle.
– Aika näyttää, että miten Trumpin vaalilupaukset konkretisoituvat. Konkretisoituuko se niin, että Yhdysvallat vetäytyy Naton ytimestä vai sillä tavalla, että hän ei ilmoittaa, ettei puolusta niitä Nato-liittolaisia, jotka eivät käytä puolustukseen kahta prosenttia bruttokansantuotteestaan, Sinkkonen sanoo.
– Lyhyellä aikavälillä pitää olla enemmän huolissaan siitä, miten Trumpin puheet rapauttavat Naton pelotevaikutusta Euroopassa.
Turvallisuuskysymyksissä Naton on ensisijainen vaikutuskanava Yhdysvaltojen suuntaan. Sinkkonen kuitenkin muistuttaa, että Trumpin ensimmäisellä kaudella Suomen ja Yhdysvaltojen suhde oli hyvä ja jopa syveni.
– Suomella on hyvä tarina myydä Yhdysvalloille. Pääsemme kahteen prosenttiin bruttokansanotteesta, meillä on suhteellisesti erittäin kyvykäs puolustus ja olemme valmiita investoimaan siihen. Pystymme kertomaan tarinan, jonka viesti uppoaa Valkoisessa talossa, Sinkkonen sanoo.
– Siinä mielessä meillä on kädessä paremmat kortit kuin joillain muilla Nato-mailla.
