Yhdysvaltojen presidenttiehdokas Donald Trumpin pidemmän tähtäimen poliittiset linjaehdotukset viittaavat siihen, että inflaatio tulisi pomppaamaan Trumpin toisella kaudella. Näin ennakoi Trumpin ensimmäisellä kaudella Valkoisen talon eli presidentinhallinnon lainsäädäntöjohtajana toiminut Marc Short talouslehti The Wall Street Journalille. Trumpin linjaukset voisivat ajaa hänet poikkiteloin Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) kanssa, kun Fed pyrkii suitsimaan inflaatiota ja inflaatioriskejä.
Varsinkin Trumpin maahanmuuttopolitiikka ja muutokset ulkomaankaupassa voivat johtaa kiihtyvään inflaatioon.
– Jos hän tekee ne asiat joista puhuu, voi Yhdysvaltojen talouteen iskeä negatiivinen tarjontashokki. Hinnat nousevat ja talouden kapasiteetti tarjota tuotteita ja palveluita voi laskea, arvioi WSJ:lle Peterson Institute of International Economics -tutkimuslaitoksen johtaja Adam Posen.
Peterson Institute of International Economics on tutkinut siirtolaisten karkottamisen vaikutuksia Yhdysvaltojen talouteen. On selvää, että jos työvoimaa on saatavilla vähemmän, on yritysten nostettava palkkoja ja hyväksyttävä pienemmät tuotot.
Esimerkiksi Trumpia avoimesti kannattavan American Compass -ajatushautomon johtaja Oren Cass argumentoi, että työmarkkinoiden rajoittaminen amerikkalaisille työntekijöille johtaisi siihen, että amerikkalaisille maksettaisiin paremmin mikä johtaisi siihen, että hintojenkin tulisi nousta.
Yhtälö ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Yhdysvaltojen aiempien presidenttien George W. Bushin ja Barack Obaman kausien siirtolaispolitiikkaa vuosilta 2008–2014 tutkineet Coloradon yliopiston taloustieteilijät havaitsivat, että työluvattomien työntekijöiden kohtalolla on yhteys muiden työntekijöiden kohtaloon. Jokaista miljoonaa karkotettua siirtolaista kohden myös noin 88 000 amerikkalaista työntekijää menetti työnsä.
Tämä johtuu siitä, että siirtolaiset toimivat ensisijaisesti aloilla, jotka eivät kilpaile suoraan sellaisten alojen kanssa, joilla siirtolaisia toimii vähemmän. Näitä ovat esimerkiksi elintarviketeollisuus ja viljely sekä rakennus- ja palvelualat. Kun siirtolaistyövoimaa poistetaan, nämä yritykset supistavat toimintojaan. Tämä johtaa myynnin vähenemiseen, mikä puolestaan johtaa siihen, että paremmin palkattuja työpaikkoja on tarjolla käytettävissä olevalle työvoimalle vähemmän.
Trump ajaa myös tuontitariffeja: kymmenen prosenttia kaikelle ja 60 prosenttia Kiinasta tuotaville tuotteille. Esimerkiksi suuri autokaupan varaosaketju AutoZone sanoi suoraan aiemmin kuluvana syksynä, että he heijastaisivat heti tällaiset tariffit kuluttajahintoihin. Jotkut arvioivat, että tuontitariffit heijastuisivat inflaatioon siten, että hintojen noustessa työntekijät alkaisivat vaatia palkkojen korottamista.
Trumpia kannattavat taloustieteilijät painottavat, että inflaatiosta varoittelevat jättävät huomiotta sen, mitä Trumpin lupaukset säännöstelyn vähentämisestä ja tuotannon rajoitteiden purkamisesta esimerkiksi energiasektorilla voisivat vähentää inflaatiota.
Trumpin ensimmäisellä kaudella Valkoisen talon lainsäädäntöjohtajana toiminut Marc Short muistuttaa, että Trumpin hallinto ei leikannut menoja niin paljon kuin lupasi. Hänestä sijoittajat aliarvioivat riskin, jonka muodostuu siitä että Trumpin hallinto valtaan päästessään ei kohtelisi liiketoiminta-aloja tasaveroisesti. Se valikoisi ”voittajia ja häviäjiä”.
Myös budjettialijäämä tulee aiheuttamaan päänvaivaa, äänestävät amerikkalaiset presidentiksi republikaanien ehdokas Trumpin tai demokraattiehdokas Kamala Harrisin. Budjettivakauden puolesta kampanjoiva The Committee for a Responsible Federal Budget on laskenut, että Trump voisi panostaa budjettialijäämän korjaamiseen 7,5 biljoonaa ja Harris 3,5 biljoonaa dollaria.
Silläkin voi olla vaikutuksensa inflaation kannalta.
