Venäjän valtioduuman talousmarkkinoiden komitean puheenjohtaja Anatoli Aksakov tukee ajatusta ruokakuponkien käyttöön ottamisesta Neuvostoliiton malliin. Niiden käyttöönotosta on jo ilmoittanut Kaliningradin alueella kuvernööri Aleksei Besprozvannih.
Aksakovin mielestä aloitteella on ”terve pohja” ja se pitäisi ulottaa koko Venäjälle, koska sillä tavoin ”puutteenalaiset ihmiset tietäisivät, että heille taataan kaikissa olosuhteissa elämiseen riittävä minimi ruokaa ja tarvikkeita”.
Besprozvannih sanoi venäläisellä Zapad 24 -tv-kanavalla, että ruokakupongit tulevat käyttöön Kaliningradin alueella ensi vuonna. Aluksi ne jaetaan eläkeläisille, joiden tulot ovat toimeentulorajan alapuolella. Niitä saavat todennäköisesti myös suurperheet ja muut ”haavoittuvassa asemassa olevat väestöluokat”.
Vaikka talouskehityksen ministeriön mukaan Venäjän inflaatio on 9,2 prosenttia, monen seurannan perusteella erityisesti ruoka on kallistunut huomattavasti enemmän kuluneena vuonna. Perunan, sipulin, maidon, voin ja lampaanlihan hinnat ovat nousseet kymmeniä prosentteja.
Ruokakuponkien käyttöönottoa on yritetty jo monilla Venäjän alueilla. Kaukoidässä Amurin alueen kaupungeissa kuponkeja jaettiin toimeentulorajan alapuolella eläville ihmisille jo viime vuonna. Siperiassa, Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa kokeiltiin viime vuonna elektronisia ruokakuponkeja ja hiljattain kalakuponkeja alettiin ottaa käyttöön Kamtšatkalla.
Venäjällä vähintään 11,8 miljoonaa ihmistä elää toimeentulorajan alapuolella, joka oli vuoden 2024 heinä-syyskuussa 15 679 ruplaa (145 euroa) kuukaudessa, mutta heitä voi olla jopa 18 miljoonaa. Kupongeilla tarjottavan ruokakorin hinnaksi on ehdotettu 3 000 ruplaa (28 euroa) ja perheille, joilla on pieniä lapsia, 5 000–6 000 ruplaa (46–55 euroa) henkilöä kohti kuukaudessa. Valtiolle kustannus olisi 900 miljardia – 1,2 biljoonaa ruplaa (8,3–11 miljardia euroa) vuodessa.