Siperian kaasuputken reittiä. Gazprom

Edes ”ystävälliset” maat eivät investoi Venäjälle

Keskuspankin tilastot puhuvat karua kieltä ulkomaisten investointien katoamisesta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kremlin toiveet, että ”ystävälliset” maat korvaisivat läntiset sijoittajat Venäjällä, ovat osoittautuneet turhiksi. Ulkomaisten investointien volyymi on jatkanut jyrkkää laskuaan, ja saavutti Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan lokakuussa 2024 miniminsä 15 vuoteen. Viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana ulkomaiset investoijat vetivät Venäjältä pois investointeja 44 miljardin dollarin edestä, jolloin niiden kokonaisvolyymi putosi 235 miljardiin dollariin.

Ukrainaa vastaan aloitetun hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna suorat ulkomaiset investoinnit vähenivät 138 miljardilla dollarilla ja 80 miljardilla dollarilla vuonna 2023. Ennen hyökkäyssotaa suorien ulkomaisten investointien määrä oli lähes 500 miljardia dollaria, josta on nyt poistunut yli puolet eli 262 miljardia dollaria.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Vaikka Vladimir Putin on puhunut ”maksimaalisesta avoimuudesta” BRICS-maiden investoijille ja kutsunut niitä sijoittamaan ”pääomaa” Venäjälle, keskuspankin tilastoissa tällaista pääomien siirtymistä ei ole havaittavissa. Berliiniläisen Stiftung Wissenschaft und Politik -säätiön Venäjä-asiantuntija Janis Kluge sanoo tämän indikoivan Venäjän talouden kasvavaa eristyneisyyttä. Esimerkiksi Venäjän ”strategisen kumppanin” Kiinan johto on kieltänyt kiinalaisyrityksiä sijoittamasta Venäjän öljy- ja kaasusektorille eikä sijoita Venäjän Power of Siberia 2 -projektiin.

Ennen hyökkäyssodan alkua kolme neljäsosaa suorista ulkomaisista sijoituksista tuli ”epäystävällisten” maiden listalta. Niiden investoinnit loppuivat pakotteisiin ja vastapakotteisiin. Kaivannaisteollisuudessa ja teollisuustuotannossa – jotka kattavat puolet Venäjän bruttokansantuotteesta ja 40 prosenttia työllisyydestä – niin kutsuttujen ”vihollismaiden” investointien osuus oli 20 prosenttia kaikesta käyttöomaisuudesta. Niiden osuus kaupasta oli 80 prosenttia, rahoituksesta 70 prosenttia ja tieteellis-teknisestä teollisuudesta 40 prosenttia.

Samaan aikaan Kiinan osuus suorista investoinneista oli vain 3,3 miljardia dollaria (0,66 prosenttia kaikista investoinneista) ja Intian osuus 613 miljoonaa dollaria (0,012 prosenttia). Brasilian ja Etelä-Afrikan investoinnit olivat niin merkityksettömiä, etteivät ne edes päässeet keskuspankin tilastoon.

Läntisten sijoittajien jäljellä olevaa omaisuutta Venäjällä uhkaa takavarikointi. Hallitus on tuomassa duumaan lakiesityksen, jossa luodaan mekanismi yksityisomaisuuden takavarikoinnista vastauksena keskuspankin ulkomaisten varojen jäädytykselle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS