Eduskunta äänestää rajaturvallisuuslaista eli niin sanotusta käännytyslaista. Täysistunto alkaa perjantaina kello 12.
Kyseessä on poikkeuslaki, joten se täytyy julistaa ensin kiireelliseksi eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöllä. Tässä lasketaan vain annetut kyllä ja ei -äänet.
Mikäli lakiehdotus saa ensin taakseen kiireelliseksi tarvittavan 5/6-enemmistön, eduskunta hyväksyy sen seuraavaksi kahden kolmasosan enemmistöllä.
Ilta-Sanomat nostaa esiin tärkeimpiä asioita, joita rajaturvallisuuslain hyväksymisestä seuraa.
Käännytyslain avulla voidaan torjua Venäjän masinoima, välineellistetty maahantulo kuukaudeksi kerrallaan.
Kansainvälisen suojelun hakeminen Suomen rajalla voitaisiin keskeyttää väliaikaisesti ja maahan pyrkivät voitaisiin käännyttää ilman valitusoikeutta tuomioistuinprosessissa.
Laissa kuitenkin määritellään turvapaikanhakijan mahdollisuus jälkikäteiseen oikeusturvamenettelyyn.
Poikkeuslaki astuu voimaan heti, kun eduskunta hyväksyy sen. Tasavallan presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymän lain.
Laki olisi voimassa vuoden. Vuoden määräaika alkaa lain voimaantulosta, joka alkaa, kun presidentti on vahvistanut sen.
Lain käyttöönotosta päättää tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa. Myös oikeuskansleri arvioi käyttöönoton perusteita.
Hallintovaliokunnan käsittelyssä lakia muutettiin SDP:n vaatimuksesta niin, että laki voidaan heti ottaa käyttöön, mutta valtioneuvoston on heti annettava tieto siitä tietyille valiokunnille eduskunnassa.
Eduskunnan on jälkikäteen mahdollista äänestää myös hallituksen päätöstä vastaan, jos se ei näe sille perusteita, ja näin ”perua” lain soveltamisen.
– Jos eduskunta sanoo, että se ei pidä tilannetta sellaisena, että tälle päätökselle ole olemassa riittävät perusteet, totta kai hallitus tällaisessa normaalissa parlamentaarisessa demokratiassa perääntyy ja lakkauttaa päätöksen voimassaolon, kuvailee kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) lain soveltamista IS:lle.
Poikkeuslain voimassaoloa voi jatkaa vuoden jälkeen käymällä läpi sama prosessi, kuin perjantaina eduskunnassa. Vuoden päästä eduskunnan tulisi jälleen saada lain jatkamisen taakse viiden kuudesosan enemmistö annetuista äänistä ja hyväksyä se tämän jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä.
Zyskowicz uskoo, ettei esimerkiksi EU:n komissio tule viemään Suomea lain vuoksi rikkomusmenettelyn kautta EU:n tuomioistuimeen.
IS:n tietojen mukaan hallitus ei avaisi raja-asemia, jos käännytyslaki kaatuisi. Suomen itärajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina joulukuusta 2023 Venäjän masinoitua turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Turvapaikanhaku on keskitetty esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Rajavartiolaissa ei määritellä tarkasti, kuinka pitkään rajanylityspaikat voidaan pitää kiinni. Lain mukaan niiden sulkeminen voi olla voimassa toistaiseksi niin kauan, kuin se on välttämätöntä ”vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi”.
Käännytyslaki mahdollistaisi itärajan hallitun avaamisen henkilöliikenteelle.
