Eduskunta käsitteli täysistunnossa perjantaina Yhdysvaltojen kanssa tehtyä puolustusyhteistyö eli DCA-sopimusta. Ensimmäisen käsittelyn pohjana oli ulkoasiainvaliokunnan mietintö, jossa sopimusta puollettiin yksimieliseksi. Keskustelun päätteeksi eduskunta hyväksyi lakiesityksen sisällön ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisena.
DCA-sopimuksen neuvotteleminen tuli ajankohtaiseksi, kun Suomi päätti hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Sopimuksella vahvistetaan Suomen puolustuskykyä mahdollistamalla USA:n läsnäolon, harjoittelun ja puolustusmateriaalin varastoinnin sekä Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoiminnan kaikissa kriisitilanteissa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) totesi täysistunnossa, että sopimuksella on laajempi ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys.
– Tämä on iso, poikkeuksellisen historiallinen hetki, joka meillä tässä on esillä. Sopimus Yhdysvaltojen kanssa on lähtökohtaisesti tehty täsmälleen samoista lähtökohdista kuin Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon. Se on tehty Suomen ja suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi. Tällä on tietysti laajempaakin ulko- ja turvallisuuspoliittista merkitystä, mutta se nimenomaan keskeisesti mahdollistaa Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyön, Kimmo Kiljunen sanoi.
Keskustelussa korostettiin myös eduskuntaryhmien välisen yhteistyön merkitystä suurissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
– Ulkoasiainvaliokunta esittelee DCA-mietintönsä yksimielisenä. Se, että me pystymme rakentamaan konsensuksen ja yhteisymmärryksen eksistenssiä koskevissa isoissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, on historiallisen iso asia, totesi Kiljunen.
Kansanedustaja kenraali evp Jarmo Lindberg (kok.) korosti myös, kuinka tärkeää oli, että asiasta saatiin yksimielisyys.
– Yhteistyö ja puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on jatkunut pitkään, sieltä hävittäjähankinnan ajoilta 1990-luvun alusta alkaen, huolimatta yli neljännesvuosisadan aikana tapahtuneista hallinnonvaihdoksista sekä Yhdysvalloissa että Suomessa. Eli se on ollut vakaa, Jarmo Lindberg sanoi.
– Jo hyväksytyn Nato-sofan jatkona tämä on kolmas tekijä Suomen puolustuksessa. Kun katsomme, kuinka tärkeää tulevaisuudessa on Suomen oma puolustuskyky, niin nyt olemme täysivaltainen liittolainen ja tämän DCA-sopimuksen myötä meille tulee uudenlainen syvempi suhde Yhdysvaltojen kanssa, mikä on tärkeä signaali Suomen ulkopuolella.
Hallitus on jo allekirjoittanut sopimuksen USA:n kanssa, mutta sen voimaantulo vaatii eduskunnan täysistunnon hyväksynnän. DCA-sopimuksen käsittely jatkuu täysistunnossa maanantaina 1. heinäkuuta, jolloin eduskunta päättää lakiehdotuksen hyväksymisestä.
