12 kuukauden eli vuoden euribor on ollut rajussa laskussa viime aikoina. Esimerkiksi tiistaina 2. tammikuuta vuoden euribor oli 3,53 prosenttia, kun lyhyemmät viitekorot kuuden kuukauden euribor oli 3,86 ja kolmen kuukauden euribor 3,90 prosenttia.
Ero viime vuoden korkohuippuihin on merkittävä. Esimerkiksi viime syksynä vuoden euribor kävi ajoittain yli 4,2 prosentissa.
Viime vuonna 12 kuukauden euriborin ollessa korkealla osa kotitalouksista onkin vaihtanut asuntolainansa viitekoron lyhyemmäksi siinä toivossa, että he voisivat säästää lainanhoitokuluissa. Tämänhetkistä korkotilannetta tarkastellessa monella asuntovelallisella voi tulla mieleen kysymys, oliko lyhyempään viitekorkoon vaihtaminen sittenkin virhe?
OP:n pääanalyytikon Antti Saaren mukaan tällaista johtopäätöstä ei voida tehdä.
– Vaikka kolmen kuukauden euribor onkin tällä hetkellä korkeammalla kuin 12 kuukauden euribor, on kullekin lainanottajalle relevantimpaa se, minä ajanhetkenä viitekorko on päivittynyt, Saari toteaa Verkkouutisille.
Hänellä on antaa asiasta konkreettinen esimerkki. Jos 12 kuukauden euriboriin sidotun lainan korontarkistuspäivä olisi ollut esimerkiksi kesäkuun lopussa, olisi asuntovelallisen viitekorko 4,13 prosentin tasossa ensi kesään saakka. Tämä korko on puolestaan korkeampi kuin useammin päivittyvän kolmen kuukauden euriborin taso.
– Ensi kesään mennessä taas on perusteltua olettaa, että myös kolmen kuukauden euriborin ero 12 kuukauden euriboriin on vähintäänkin kaventunut.
Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä lyhyempiä viitekorkoja matalampi, koska markkinoilla hinnoitellaan huomattavia ohjauskoronlaskuja Euroopan keskuspankilta (EKP) seuraavan vuoden aikana.
– Jos nämä odotukset toteutuvat, myös lyhyemmät viitekorot laskevat jatkossa, von Gerich kommentoi.
Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto on samoilla linjoilla.
– Kaikki euriborkorot seuraavat lopulta EKP:n ohjauskorkoa, eli vaikka tilapäisesti eri mittaisten korkojen välillä voi olla eroja, isossa kuvassa asuntovelallisten korkotason määrää keskuspankki, Kuusisto huomauttaa.
Kuusisto ohjeistaa asuntovelallisia varautumaan myös siihen, että vaikka viitekorot laskisivat, paluuta nollakorkojen aikaan tuskin enää on.
Von Gerichin mukaan viitekorkoa valitessa kannattaa pitää mielessä tyypillisen asuntolainan pitkä laina-aika.
– Koko lainan korkokustannuksille onkin selvästi olennaisempaa, miten korot kehittyvät seuraavina vuosina kuin muutaman viikon tai kuukauden korkoheilahtelut.
Kannattaako lyhyt viitekorko vaihtaa vuoden euriboriin?
Entä kannattaako asuntovelallisen kotitalouden nyt vaihtaa lyhyempi viitekorko vuoden euriboriin, jos tavoitteena on säästää lainakuluissa?
Danske Bankin Kuusiston mukaan vaihto vuoden euriboriin voi tuoda asuntovelalliselle säästöjä lyhyellä aikavälillä.
– Jos ja kun odotukset EKP:n koronlaskuista tänä vuonna toteutuvat, myös lyhyet euriborkorot laskevat. Lyhyessä viitekorossa korontarkistuspäivä on useammin, joten kyllä myös lyhyemmän viitekoron valitseva lopulta hyötyy korkotason laskusta.
Nordean von Gerich muistuttaa, että tällä hetkellä 12 kuukauden euribor tuottaa lyhyempiä viitekorkoja matalammat korkokustannukset ensimmäiselle korkojaksolle, mutta ei välttämättä sen pidemmäksi aikaa.
– Pitkällä aikavälillä lyhyemmät viitekorot ovat historiassa tarjonneet hieman pidempiä viitekorkoja matalammat korkokustannukset, tosin myös korkomaksujen suuruus heiluu enemmän lyhyen viitekoron tapauksessa.
OP:n Antti Saari huomauttaa, että korkojen välinen ero yksittäisenä ajanhetkenä ei anna paljoa osviittaa niiden mielekkyydestä, koska erot selittyvät juurikin eripituisilla päivittymissykleillä ja aina pitäisi myös huomioida korkojen odotettu suunta, joka nyt on alaspäin.
– Minusta kotitalouksien ei ole mielekästä vaihdella viitekorkoa tiuhaan, sillä mainittavien hyötyjen saavuttaminen ei ole todennäköistä.
Siksi viitekorko kannattaa Saaren mukaan valita omaan tilanteeseen sopivaksi.
– Pidemmän viitekoron etu on siinä, että lainanhoitokustannukset pysyvät pidemmälle tulevaisuuteen ennustettavina. Lyhyet viitekorot taas tulevat pidemmän päälle luultavasti edullisemmaksi, mutta velallisen pitää olla varautunut nopeisiinkin muutoksiin velanhoitokuluissa.
Verkkouutisten haastattelemat ekonomistit ovat yksimielisiä siitä, että pitkällä aikavälillä lyhyt viitekorko tulee asuntovelalliselle todennäköisesti edullisimmaksi.
– Pidemmällä juoksulla näin todennäköisesti tapahtuu ja tämä on pitänyt paikkansa myös historiallisesti, Saari toteaa.
LUE MYÖS:
Korkotilanne meni uusiksi – ekonomistit kertovat, mikä tulee nyt velalliselle halvimmaksi
Johtiko lupaus korkokatosta harhaan? Pankki voi joutua jopa korvausvelvolliseksi