Saksan poliittisessa keskustelussa Venäjän käymää julmaa hyökkäyssotaa käsitellään Ukrainan Berliinin-suurlähettilään Oleksi Makejevin mukaan sivuseikkana.
– Meitä vastaan hyökätään. Viimeistään 24. helmikuuta 2022 jälkeen tämän pitäisi olla selvää paitsi meille ukrainalaisille, myös muille eurooppalaisille, Makejev kirjoittaa saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitungissa.
Kun Saksa valmistautuu helmikuun lopulla järjestettäviin liittopäivävaaleihin, sotaan suhtaudutaan hänen mukaansa etäisenä ja marginaalisena asiana piittaamatta siitä, että Venäjän ohjuksia iskeytyy joka päivä vain parin tunnin lentomatkan päähän Berliinistä.
– Aivan kuin sillä ei olisi mitään merkitystä, että Kielin maailmantalouden instituutin mukaan Ukrainan kukistuminen voisi tulla Saksalle kymmenen kertaa kalliimmaksi kuin Ukrainan tukeminen. Ikään kuin tämä tappioskenaario ei heijastuisi millään tavoin eläke- tai verojärjestelmiin, joista käydään nyt keskustelua, Ukrainan ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä ennen Berliinin-komennustaan toiminut Makejev toteaa.
– Kyse on sodasta. Sodassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka kannattaa asettaa etusijalle, koska sota vaikuttaa joka tapauksessa kaikkeen. Miten voidaan edes puhua siirtolaisuudesta mainitsematta syytä, jonka vuoksi miljoonia ihmisiä muuttaa Ukrainasta Saksaan – siis Venäjän sodasta, hän kysyy.
– Jos Saksan ulkoinen turvallisuus jätetään vaalikampanjoiden ulkopuolelle, uhkana on, että äärioikeistolaisia demokratian vihollisia ei ymmärretä turvallisuusriskiksi. Rauhanliikettä teeskentelevät sodanlietsojat ovat yhtä vaarallisia, hän sanoo.
Kenenkään, joka välttelee vakavaa keskustelua sodasta äänten menettämisen pelossa, ei pitäisi hänen mukaansa olla sota-aikana lainkaan mukana politiikassa. Yhtä lailla tuomittavaa on äänestäjien katteeton pelottelu oman kannatuksen pönkittämiseksi.
– Venäjä jatkaa sotaansa Eurooppaa vastaan, eikä mikään kannusta Vladimir Putinia enemmän kuin saksalaisten kokema pelko ja itsensä vähättely, hän painottaa.
Venäjän diktaattorin harjoittama ydinaseuhittelu kannattaa hänen mukaansa jättää omaan arvoonsa.
– Ukrainan asevoimat ovat edelleen Kurskin alueella. Putin ei ottanut ydinaseita käyttöön Leopard- ja Marder-toimitusten jälkeen eikä tule käyttämään niitä tulevaisuudessakaan, koska sellainen venäläinen ruletti tarkoittaisi sataprosenttisesti itsemurhaa, hän toteaa.
– Venäjä on vihollinen. Venäjä on valinnut sodan. Mutta meidän ei pidä pelätä, vaan kohdattava haaste rohkeasti ja yhdessä. Olemme siihen riittävän vahvoja. Nyt on ehkä kiristettävä vyötä, mutta tärkeintä on, että ukrainalaisia sotilaita autetaan palauttamaan rauha Eurooppaan.
