Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Venäjän varjolaivaston uhkaan vastataan Itämerellä päättäväisesti. Helsingissä ensi viikolla Suomen ja Viron koolle kutsuma Nato-huippukokous viestii ministerin mukaan ”kyvystämme reagoida muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen”.
Valtosen mukaan Nato lisää läsnäoloaan Itämerellä, mutta puolustusliiton artiklojen aktivoiminen ei toistaiseksi ole agendalla.
– Nyt ei ole syytä lähteä hakemaan artikla nelosen konsultatioita saati sitten laukaisemaan artikla vitosta, Valtonen sanoi toimittajille perjantaina eduskunnassa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli kokoontunut tätä ennen perjantaina poikkeuksellisesti kesken istuntotauon. Valiokunnan kokouksessa oli paikalla asiantuntijana ulkoministeri Valtonen, jota kuultiin muun muassa Itämeren sähkökaapelivauriosta, josta epäiltynä on Eagle 2 -alus.
Ulkoministerin mukaan tilanteisiin pyritään vastaamaan ensisijaisesti nykyisten kansainvälisten sopimusten puitteissa. Kyse on sopimusten tulkinnasta.nut
– Nyt on näyttöä siitä, että sinänsä erittäin tärkeänä pidettävä merenkulun vapaus voi aiheuttaa kriittistä turvallisuusuhkaa, ja siihen on voitava vastata. Erilaisia keinoja on otettu jo käyttöön ja lisää haetaan kansainvälisen oikeuden puitteissa.
Valtonen oli vieraillut kuluvalla viikolla myös Ukrainan Kiovassa, jossa oli tavannut maan presidentin Volodymyr Zelenskyin, pääministeri Denys Shmyhalin, ulkoministeri Andrii Sybihan ja parlamentin puhemies Ruslan Stefanchukin.
Ulkoministeri korosti toimittajille, että Suomella ja Ukrainalla on yhteinen intressi liittyen mahdollisiin rauhanneuvotteluihin sekä viesteihin Yhdysvaltojen suuntaan.
– Tiivistetysti voi sanoa niin, että Ukrainasta ei sovita ilman Ukrainaa eikä Euroopan asioista sovita ilman Eurooppaa.
Valtonen kehotti suhtautumaan yhä maltillisesti Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin puheisiin lopettaa Ukrainan sota 24 tunnissa. Tilaisuudessa Valtoselta kysyttiin Trumpin aikeista tavata Venäjän johtaja Vladimir Putin.
Valtonen painotti EU-maiden ja muiden kumppaneiden yhteisiä viestejä, joita maat koordinoivat keskenään:
– Ja ne ovat ne, että Ukrainasta ei voi sopia Ukrainan pään yli eikä myöskään Euroopan asioista ilman Eurooppaa. Ja kyllä meitä siellä kuullaan. Ei ole pelkoa siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä keskenään sopisivat jonkinlaisesta ratkaisusta.
Valtoselta kysyttiin, miten Trumpin väläyttämiin yllätyksiin, kuten puheet Grönlannin mahdollisesta haltuun otosta, pitäisi Suomen valtiojohdossa varautua.
– Miten yllätyksiin varaudutaan? Olemaan valppaina ja pitämään omasta turvallisuustilanteesta hyvää huolta. Ja näinhän Suomi on toiminut.
Grönlantiin liittyen Valtonen toisti Suomen yhtyvän Tanskan kantaan ja Grönlannin olevan ”Tanskan ja Grönlannin asia”. Valtonen korosti samalla olevan hyvä huomata, että arktisella alueella liikenne on lisääntynyt erilaisten nykyisten tai entisten suurvaltojen taholta.
– Alueen merkitys tulee kasvamaan erittäin keskeisesti tulevina vuosina.
– Ja sen takia on tietenkin hyvä, että Grönlanti osana Tanskaa on Nato-liittokunnan vahva osa ja pystymme yhdessä liittokuntana vahvistaman meidän arktista turvallisuuttamme myös Natossa.
LUE MYÖS:
Valiokunta taas poikkeuksellisesti koolle – kuultavana ulkoministeri
