Eduskunnan syksyn ensimmäisessä täysistunnossa käsiteltiin valtion vuoden kolmatta lisätalousarviota. Se koskee valtuuksien myöntämistä enintään 10 miljardin euron laina- ja takausohjelmalle energiayhtiöille.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan pahimmassa tilanteessa vararahasto ei riittäisi. Tällöin käytännössä kaikki muut sähköyhtiöt joutuisivat kantamaan kaatuneen sähköyhtiön vastuut.
– Tämä on se dominoefekti, joka voisi ajaa kaikki johdannaispörssin toimijat pahoihin vaikeuksiin. Ei vain suomalaiset, vaan myös muut yhtiöt, Annika Saarikko perusteli esitystä.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinosen mukaan hätäpaketti lienee nykyolosuhteissa välttämätön ja ansaitsee tukea oppositiosta. Hänen mielestään yhtenä ehtona kuitenkin pitäisi olla, että Suomessa päätettäisiin sähköntuotannon ripeästä kasvattamisesta.
Hän halusi nopeita lupia kaikille tuotantomuodoille, selvää viestiä lisäydinvoimalle tulevista luvista ja pienydinvoimaloiden mahdollistamista.
– Kysymys on, aiheuttaako tämä laina- ja takausohjelma riskejä veronmaksajille. Sunnuntain tiedotustilaisuudessa hallituksen riveistä vakuuteltiin, että paketissa ei olisi veronmaksajille kaatuvasta laskusta. Annettiin ymmärtää, että tässä paketissa ei olisi riskejä. Näin on vakuuteltu, Timo Heinonen sanoi.
– Tätä on, arvoisa hallitus, vaikea ymmärtää. Eikö tämä tehdä, arvon ministeri Saarikko, nimenomaan juuri siksi, että sähköyhtiöt eivät saa markkinoilta lainaa, ja eivät saa lainaa sen takia, että niihin liittyy liian iso riski. Tästä tässä on kyse.
Heinonen pyysi ministeriä avoimesti kertomaan riskeistä Suomen kansalle.
– Monet sähköyhtiöt ovat itse asiassa varoitelleet tästä ongelmasta, sen vaikutuksista, jo hyvän aikaa. Onkin kysyttävä vasemmistohallitukselta, miksi… tai, oletteko hallituksena olleet yhteydessä EU:n suuntaan ennen tämän kriisin eskaloitumista. Onko EU:n suuntaan esitetty vaatimuksia vakuusvaatimusten keventämisestä jo aiemmin kesällä, ennen kuin tilanne pääsi tällä tavalla kriisiytymään, Heinonen kysyi.
– Tuntuu siltä, että tämä hallitus ratkoo kaikkea ongelmia – nyt myös energiamarkkinoiden ongelmia – vasta sen jälkeen, kun tilanne on päässyt kriisiytymään.
– Suomalaisten veronmaksajien takausvastuut ovat jo valmiiksi todella korkeat ja valtio on raskaasti velkaantunut.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi käteisvakuuksien tason taitavan olla nyt jo 130-140 prosenttia, kun ”sata prosenttiakin olisi minun mielestäni ihan riittävä”.
– Eli kyllä sinne on vaikutettu. Ja tämä viesti sinne tulee olemaan ihan selkeä, Lintilä sanoi.
– Tietysti voidaan ajatella sitäkin, että tämä järjestelmä tehtiin aiemmin luomaan vakautta. Nyt se tekee epävakautta. Tämä kertoo myös siitä, kuinka poikkeuksellinen tämä aika on, hän pohti.
Yhteisymmärrys ja yhteinen EU:n energiapolitiikka on ministerin mukaan ”äärimmäisen tärkeä”. Hänen mukaansa vastustajia energiapolitiikassa on yksi, ja vastaamaan pystyy vain olemalla yhtenäisiä.
Sarjassamme "How it started – How it's going". pic.twitter.com/YtzInwddO3
— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) September 6, 2022
”Fortum ja Suomen valtio ajoivat neuvotteluissa mallia, jossa kaasuliiketoiminnat olisi irrotettu Fortumin tytäryhtiö Uniperista ja jäljelle olisivat jääneet kannattavat vesi- ja ydinvoimatoiminnot.”
Ja kuokkaanhan siinä sitten otettiin. https://t.co/ifjvQcmXh5
— Antti Vesala (@anttivesala) September 5, 2022
