Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan tämä on tärkeää kasvukäänteen vahvistamiseksi sekä Suomen kehittämiseksi myönteisesti niin investointiympäristönä kuin yritysten uudistumisen ja viennin vauhdittamiseksi.
Elinkeinoministerille luovutetussa strategiassa linjataan muun muassa, että investointikilpailussa pärjäämiseksi Suomen on huolehdittava riittävistä kannustamista niin korkeaa jalostusarvoa kuin taloudellista turvallisuuttakin lisääville investoinneille.
Tämän hetkiset EU:n väliaikaiseen kriisipuitteeseen (TCTF) kytketyt toimet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. Strategiassa todetaan olevan tarpeen selvittää vaihtoehtoisia kannustimia, jotka olisivat voimassa tämän jälkeen.
– Näitä jatkopäätöksiä on lähdettävä hahmottelemaan ennakoiden. Kun tulevat EU-linjaukset asettavat myöhemmin puitteet sille mikä on mahdollista, hallituksen on oltava heti valmis etenemään ja viestimään siitä myös yrityksille, EK:n johtava asiantuntija Paavali Kukkonen sanoo.
EU:n teollisuuspoliittisten toimien osalta strategiassa korostetaan markkinaehtoisia instrumentteja ja tavoitellaan investointipolitiikan kehittämistä tavalla, jolla kyetään vähentämään kansallisia valtiontukia ja jossa tukivälineet perustuvat kilpailuun hankkeiden laadulla. Nämä linjaukset ovat EK:n tavoitteiden mukaisia.
Investointien vauhdittamiseksi myös strategian linjaukset luvituksen sujuvoittamisen vaatimien resurssien osoittamisesta yhden luukun mallin toimeenpanoon sekä sääntely-ympäristön kunnianhimoisesta kehittämisestä ovat välttämättömiä.
– Ylisääntely niin EU:ssa kuin kansallisestikin tukahduttaa kasvua. Uusi komissio pyrkii asiassa korjausliikkeeseen ja keventämään raportointivelvoitteita. Kun mahdollisuudet investointien taloudelliseen tukemiseen ovat rajalliset, yritysmyönteisestä sääntelystä on tehtävä Suomelle merkittävä kilpailukykytekijä. Tähän tarvitaan nyt lisävauhtia, Kukkonen sanoo.
EK:n mielestä on tärkeää, että strategiassa on huomioitu entistä vahvemmin puolustustarvikkeiden ja kaksikäyttötuotteiden laajentuneet markkinat sekä tarve alan yritysten vientiä vauhdittaville government to government -mallille.
Lisäksi linjataan, että Euroopan investointipankin ja EU:n kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävän rahoituksen käyttö on sallittava puolustusteollisuuden ja kaksikäyttötuotteiden kehitykseen.
T&K:n suuntaamisen rinnalla huomio innovaatioihin ja kaupallistamiseen
Uudistumista ja kasvua tukevaa julkista yritysrahoitusta linjataan strategiassa kehitettävän kaiken kokoisten yritysten tarpeisiin, mutta erityisesti pk-yritysten kasvattamiseksi mittelstand-kokoluokkaan.
Lisäksi luvataan huolehtia siitä, että julkisen rahoituksen kriteerit ovat kannustavia niille kasvuhaluisille pk-yrityksille, jotka vasta kehittävät kyvykkyyksiään vientimarkkinoille. Tarkoitus on myös kannustaa investoimaan aineettomaan pääomaan arvonlisän ja tuottavuuden kasvattamiseksi.
EK:n mukaan nämä kirjaukset linjaavat tärkeällä tavalla jo käynnissä olevaa TEM-hallinnonalan toiminnan kehittämistä muun muassa Business Finlandin, Finnveran ja Teollisuussijoituksen osalta.
Strategiassa luvataan selvittää tehokkaimpia keinoja parantaa julkisten rahoittajien mahdollisuuksia osallistua tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Sama koskee myös T&K-verovähennyksen laajentamista kattamaan monipuolisemmin panostuksia aineettomaan pääomakantaan, kuten tekoälyn, innovatiivisten liiketoimintamallien ja brändien hyödyntämiseen.
– Suomessa on tehty arvokas sitoumus julkisten T&K-menojen kasvattamiseksi. Ilman huomion kiinnittämistä myös innovaatiotoimintaan ja kaupallistamiseen tämän kasvuhyödyt uhkaavat jäädä osin saavuttamatta. Asiassa tarvitaan puoliväliriihestä korjaavia lisäpäätöksiä, Kukkonen toteaa.
EK katsoo teollisuuspoliittisen strategian antavan hyvän lähtökohdan teollisuuspolitiikan kehittämiselle ylihallinnollisesti ja ylihallituskautisesti.
– Keskeistä on laaja-alaisen sitoutumisen varmistaminen entistä kilpailukykyisemmän toimintaympäristön kehittämiseen ja kyky toimeenpanna vaikuttavia politiikkatoimia. Tuleva kevät on näiltä osin näytön paikka, EK toteaa.
