Elinkeinoelämä EK:n johtaja Sami Pakarinen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi arvostelevat eilistä uutisointia Sorsa-säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportista.
– Ylen ja muutamien muiden medioiden täysin kritiikitön uutisointi Sorsa-säätiön vahvan ideologisesta vaikuttamispaperista oli hämmentävää, Romakkaniemi kommentoi X:ssä.
Ylen jutun mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja veronalennukset ovat johtaneet pienituloisimpien köyhtymiseen ja suurituloisimpien rikastumiseen.
– Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella, sanoo Sami Pakarinen, joka jakaa taustaksi listan faktoja.
– Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin, Pakarinen toteaa.
Hän muistuttaa, että kansainvälinen valuuttarahasto IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo on noin 35 prosenttia.
– Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen.
– 14 prosenttia eniten tienaavista maksoi 49 prosenttia kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken. Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa, Pakarinen jatkaa X-päivityksessään.
Hän huomauttaa, että Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. Pakarisen mukaan veronkevennyksistä puhuttaessa tulisi muistaa työnteon kannustimet.
– Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 prosenttia. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän.
– Suomen BKT asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Pakarinen määrittelee.
Hän ihmettelee myös, että Ylen mukaan muutoksilla olisi ollut tuloeroja mittaavaan gini-kertoimeen ”murskaava vaikutus”. Hänen mukaansa arvio ei vastaa todellisuutta.
– Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa, Pakarinen kuittaa.
Pakarinen kysyy, miten voidaan verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä.
– Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?”
– Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi.
Pakarinen jatkaa, että Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä-vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan.
– Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemassa, Pakarinen summaa.
LUE MYÖS:
Suomen talous kasvaa taas – teknologiasuhdanne tukee käännettä