Norjalaisen ekonomisti Martin Bech Holten mukaan valtava öljyvarallisuus on halvaannuttanut Norjan ja tehnyt maasta ylimielisen. Näin hän väittää uudessa kirjassaan Liian rikkaaksi tullut maa.
Norjan öljyrahaston arvo nousi viime vuoden lopussa 19 724 miljardiin kruunuun eli 1 700 miljardiin euroon. Summa on valtava, kun sitä vertaa esimerkiksi Suomen valtion tämän vuoden budjettiin, joka on noin 89 miljardia euroa.
Käytännössä jokainen norjalainen on valtavan rahaston kautta miljonääri, mutta tämä ei ole Martin Bech Holten mukaan pelkästään hyvä asia. Norjan talous on viimeisen 10-15 vuoden aikana alkanut pysähtyä. Kehitys on ollut huonompaa kuin naapurimaissa.
– Tuottavuus heikkenee, vähemmän investointeja suuntautuu Norjaan ja Norjan kruunu jatkaa laskuaan. Mutta tämä saa vain öljyrahaston arvon nousemaan, jolloin poliitikot saavat enemmän rahaa. Olemme kierteessä, joka on paha, Martin Bech Holte sanoo ruotsalaiselle Dagens Nyheter -lehdelle.
Norjan talouspolitiikassa on toimintaperiaate, jonka mukaan rahaston pääomasta saa käyttää vuosittain enintään kolme prosenttia. Summat ovat kuitenkin kasvaneet nopeasti. Tänä vuonna valtio nostaa rahastosta 460 miljardia Norjan kruunua eli noin 39,4 miljardia euroa. Se on lähes puolet Suomen valtion budjetista.
Norjan upporikkaus aiheuttaa Martin Bech Holten mukaan vääristymän. Julkinen sektori paisuu, verot nousevat ja kilpailu vähenee.
– Monet huomaavat tämän oireet. Erityisesti nuoret tuntevat, että jokin on vialla. Kyse on julkisen (sektorin) rikkauden ja yksityisen pysähtyneisyyden välisestä kontrastista. Hyvinvoinnin kehitys on pysähtynyt ja reaalipalkat eivät ole nousseet kuten muissa maissa. Samaan aikaan rahaa on aina kalliisiin ja ylellisiin infrastruktuurihankkeisiin, hän toteaa.
Martin Bech Holten mukaan Norja on menettänyt kunnianhimonsa. Pitkäaikainen strategia öljypolitiikassa on hänen mukaansa korvattu lyhytnäköisellä opportunismilla.
– Kun parlamentti teki päätöksen toimintaperiaatteen käyttöönotosta, tuolloin sanottiin, että öljyrahaston varat käytettäisiin maailman johtavan tietoyhteiskunnan rakentamiseen, investointeihin infrastruktuuriin ja hyvien kannustimien luomiseen työlle ja investoinneille. Nyt suurin osa rahasta käytetään muuhun.
Hänen mukaansa Norjan talous voi jäädä jälkeen muista.
– Kymmenen tai viisitoista vuotta sitten optimismi oli suurta Norjassa. Ruotsalaiset tulivat tänne töihin. Sitä ei tapahdu enää. Jopa puolalaiset menevät kotiin, koska siellä on suuremmat mahdollisuudet.
