Sotakaan ei näytä horjuttavan teollisuuden kasvua

Talouden elpymisen voidaan Roope Ohlsbomin mukaan odottaa jatkuvan.
Konttien purkua Vuosaaren Satamassa. LEHTIKUVA / KIMMO PENTTINEN
Konttien purkua Vuosaaren Satamassa. LEHTIKUVA / KIMMO PENTTINEN
Konttien purkua Vuosaaren Satamassa. LEHTIKUVA / KIMMO PENTTINEN
Konttien purkua Vuosaaren Satamassa. LEHTIKUVA / KIMMO PENTTINEN

Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbomin mukaan näyttää siltä, että sota Lähi-idässä ei horjuta Suomen talouskasvun elpymisen perusteita.

Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat kesäkuussa 16,6 prosenttia vuodentakaisesta. Teollisuuden liikevaihto kasvoi samalla vertailuvälillä 13,5 prosenttia.

– Kasvu on jatkunut jo neljä kuukautta putkeen. Tuoreimmalla mittausjaksolla tilaukset lisääntyivät selvästi metalliteollisuudessa (24,2 prosenttia) ja paperiteollisuudessa (14,3 prosenttia), mutta kemianteollisuudessa uudet tilaukset vähenivät 26,3 prosenttia vuodentakaisesta. Tammi-kesäkuun aikana uusien tilausten arvo oli 7,3 prosenttia vuodentakaista suurempi, Ohlsbom sanoo tiedotteessa.

– Teollisuuden vahvat tilausluvut tukevat kuvaa Suomen talouden elpymisestä.

Kokonaisuudessaan vahvan ensimmäisen vuosipuoliskon myötä koko vuoden tilausmäärien kehitys näyttää ekonomistin mukaan lupaavalta.

Syy sille, miksi Iranin sota ei näytä horjuttavan taloutta, johtuu ekonomistin mukaan osaltaan energiankäytön murroksesta.

– Iranin sodan jatkuminen ei näytä horjuttavan Suomen teollisuuden hyvää kehitystä, vaikka öljyn hinta vaihtelee edelleen voimakkaasti. Teollisuusyritysten luottamus on vain vahvistunut sodan aikana, osittain koska suomalainen teollisuus on viime vuosina vähentänyt riippuvuuttaan fossiilienergiasta ja erityisesti öljystä. Öljyn osuus teollisuuden kokonaisenergiankäytöstä putosi alle 10 prosenttiin jo vuonna 2020, Ohlsbom huomauttaa.

Kasvu voisi kuitenkin olla nopeampaa, jos sotaa ei olisi. Riskinä on myös inflaation nousu.

– Suomen teollisuuden kasvu voisi olla nähtyä nopeampaa, elleivät sotatoimet Persianlahdella yhä jatkuisi. Koholla pysyvä energian hinta hidastaa euroalueen talouskasvua, ja kiihtynyt inflaatio kasvattaa painetta korkotason nousulle. Tilannetta pahentaa se, että monissa EU-maissa valtio on kompensoinut energian hinnan nousua kuluttajille. Hinnan nousu ei ole siksi leikannut täysimääräisesti energian kysyntää, mikä kiihdyttää inflaatiota entisestään.

Teollisuuden kasvun ja talouden elpymisen voidaan ekonomistin mukaan odottaa jatkuvan, ellei Lähi-Idän kriisi laajene. Silloin riskinä olisi maailmankaupan häiriöiden pitkittyminen.

Terhi Järvikare korostaa, että ratkaisujen on oltava huolellisia liittyen talouskasvuun.
Somessa leviävä lausahdus kuulostaa verotilastojen valossa ristiriitaiselta.
Ekonomistin mukaan myönteisiä talousuutisia tulee nyt jo useita viikoittain.
Mainos