– Liiallinen varovaisuus ja liian vähäinen tekeminen muodostavat suuremman riskin Suomelle kuin se, että tekisimme jotain vähän liikaa, muistutti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju keskiviikkona pidetyssä infotilaisuudessa. Etla julkaisi keskiviikkona tuoreen vuoteen 2027 ulottuvan talousennusteen.
Kangasharju havainnollisti, että viime vuosina Suomi on jäänyt talouskasvussa jälkeen verrokeista eli muista Pohjoismaista ja euroalueesta.
– 12 vuoden aikana, vuodesta 2015 alkaen, Suomi kasvaa verrokkeja nopeammin vain kolmena vuonna, Kangasharju totesi viitaten vuoteen 2027 ulottuvaan Etlan ennusteeseen.
– Tulevina vuosina kuilu kasvaa edelleen lisää. Meidän on pakko saada aikaan voimakkaampia uudistuksia, jos haluamme pysyä muiden perässä saati ottaa verrokkejamme kiinni, hän peräänkuulutti.
Mihin uudistamisen tarve kohdistuu?
– Arvonlisällä asukasta kohden laskettuna olemme pysyneet ihan hyvin verrokkiemme perässä. Huolestuttava piirre on, että Suomen markkinasektorin kasvu on ollut alle puolet siitä, mitä verrokkimaiden kasvu on ollut.
Markkinasektorilla Kangasharju viittaa kasvuun, joka on syntynyt teollisuudesta, rakentamisesta, muusta jalostuksesta sekä isommista palvelusektoreista eli kaupasta, majoituspalveluista, ravintoloista sekä tieto- ja informaatioteknologian palveluista.
– Se miksi pysyimme muiden perässä (arvonlisän kasvussa) johtui julkisesta sektorista ja verorahoin kustannetusta toiminnasta eli paljolti sote-sektorin kasvusta. Se on johtanut julkisten menojen kasvuun, Kangasharju muistuttaa.
– Tällä rakenteella emme voi mennä tulevaisuuteen, koska rahat loppuvat. Siksi markkinasektori on saatava kasvuun. Nyt on tämän hallituskauden viimeinen ja paras hetki tehdä rohkeasti niitä uudistuksia, jotka saavat markkinasektorin kasvuun. Muuten meidän nollakasvun aikamme jatkuu nykyisestä 17 vuodesta jopa 30 vuoteen. Siihen meillä ei ole varaa, ekonomisti muistutti.
