Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen arvioi kuluttajien ostovoiman kääntyvän ensi vuonna jälleen kasvuun.
Suomen taloudessa odotetaan ensi vuodelle hienoista kasvua.
– Tänä vuonna odotamme talouden supistuvan 0,2 prosenttia ja ensi vuonnakin päästäneen 0,2 prosentin kasvun puolelle, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen arvioi tiedotteessa.
Palkansaajien tilannetta helpottaa aiempaa suuremmat palkankorotukset, sekä hallituksen kaavailemat ansiotulonverotuksen kevennykset. Myös työeläkkeitä on tarkistettu selvästi ylöspäin. Lisäksi maltillistuvan inflaation myötä Euroopan keskuspankki on näillä näkymin lopettanut koronnostonsa ja ensi vuonna saatetaan nähdä jopa korkojen laskua.
Kohonneet korot ja nousseet hinnat ovat kuitenkin yhä todellisuutta ja monessa kotitaloudessa niihin sopeutuminen on yhä kesken.
– Kokonaisuutena odotamme yksityisen kulutuksen hieman supistuvan kuluvana vuonna. Kuluttajien ostovoiman rapautuminen on saanut monet vähentämään kulutustaan, joskin koko kansantalouden kannalta muutokset ovat varsin pieniä, Mikkonen kuvailee.
Nousseet elinkustannukset ovat vaikuttaneet myös suomalaisten mahdollisuuksiin säästää. Säästöpankkiryhmän säästämisbarometrin mukaan säästämättömyyden syynä jopa 37 prosentilla vastaajista ovat korkeat elinkustannukset. Tästä huolimatta yli puolella suomalaisista jää yhä rahaa säästöön. Vaikka aina ei olisi mahdollisuutta säästää, säästämistä pitää tärkeänä 83 prosenttia suomalaisista.
Korkojen nousun myötä asuntolainoja nostetaan nyt selvästi aiempaa vähemmän, mikä näkyy myös kotitalouksien velkaantumisasteen kääntymisessä laskuun. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on Mikkosen mukaan nyt 127 prosenttia kun se oli korkeimmillaan vajaat 133 prosenttia.
Suomalaisten velkaantumisaste on euroalueen keskiarvoa korkeampi, mutta muita Pohjoismaita matalampi. Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpotti pitkään matala korkotaso. Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti, kun esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko on noussut miinuslukemista yli neljään prosenttiin.
Tilanne tulee helpottumaan, mikäli euribor-korot kääntyvät odotusten mukaisesti laskuun ensi vuonna.
Säästämisbarometri kertoo myös, että suomalaiset kokevat velan aiempaa epämiellyttävämpänä. Viime vuonna 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että velka tuntuu epämiellyttävältä, tänä vuonna osuus on noussut 73 prosenttiin.
– Velan laatuun ja määrään onkin hyvä kiinnittää huomioita. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen – tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun – menevät velat. Sopivasti omaan talouteen mitoitettuna velka mahdollistaa monia asioita, kuten esimerkiksi oman asunnon tai vaikkapa opiskelun. Vanhassa sananlaskussa ”velka on hyvä renki, mutta huono isäntä” piilee yhä viisautta, Mikkonen sanoo.
Työllisyystilanne talouden valopilkku
Suomen työmarkkinatilanne on ollut talouden valopilkkuja pidemmän aikaa. Tilanne työmarkkinoilla on kohtuullisen hyvä ja työllisyysaste on yhä historiallisessa tarkastelussa korkealla. Vaikka työllisyystilanteessa on näköpiirissä pientä heikkenemistä, työttömyydessä ei odoteta merkittävää kasvua.
– Työmarkkinoita voisikin kuvailla niin, että tilanne on edelleen hyvä, mutta suunta on huonompaan päin. Odotamme kuitenkin työllisyystilanteen heikkenemisen jäävän varsin vähäiseksi. Tänä vuonna keskimääräinen työttömyysaste nousee 7,2 prosenttiin ja ensi vuonna 7,4 prosenttiin, Mikkonen kertoo.
Vuosi 2022 jää Mikkosen mukaan historiankirjoihin inflaation uudelleenheräämisen vuotena. Suomessa hinnat nousivat keskimäärin 7,1 prosenttia, mikä on nopeinta tahtia sitten 1980-luvun alun.
– Kuluvana vuonna hintojen nousu on jatkunut, mutta onneksi suunta on jo kääntynyt selvästi alaspäin. Odotamme hintojen nousevan keskimäärin 6,3 prosenttia kuluvana vuonna ja ensi vuonna inflaation rauhoittuvan jo 2,5 prosenttiin, Mikkonen arvioi.
Suomalaisten arjessa inflaation nousu on tuntunut voimakkaasti. Inflaation kiihtymisen alkuvaiheessa se näkyi erityisesti energian ja polttonesteiden hinnoissa. Kuluvana vuonna hintojen nousu on ollut ripeintä ruoassa ja asumisessa, mutta myös palveluiden hinnat ovat kääntyneet nousuun.
Asumisen osalta omistusasujat ja vuokra-asujat kokevat inflaation tällä hetkellä kovin eri tavoin. Velallisten omistusasujien kukkaroa kuristaa erityisesti korkojen nopea nousu. Vuokrien nousu on puolestaan ollut selvästi yleistä kustannusten nousua rauhallisempaa.
Mikkonen uskoo, että aktiviteetti asuntomarkkinoilla piristyy hieman ensi vuonna. Mitään suurta ryntäystä asunnonostoille tuskin nähdään, mutta asteittaista piristymistä kuluvaan vuoteen verrattuna saattaa olla luvassa. Myös asuntojen hintojen lasku on Mikkosen näkemyksen mukaan tulossa päätökseensä ja ensi vuonna vanhojen asuntojen hintojen odotetaan nousevan keskimäärin kaksi prosenttia.
