Inderesin ekonomisti Marianne Palmu pohtii yhtiön uutiskirjeessä julkaistussa kirjoituksessaan suhtautumistamme henkilökohtaiseen ja julkisen velkaan.
Ekonomisti muistuttaa, että tulot ja kuolevaisuus määrittävät yksilöiden velan ylärajaa. Valtio sitä vastoin on ”ikuinen” ja vanhaa velkaa voidaan kuitata ottamalla uutta päälle.
– Kysymys on lähinnä siitä, milloin velkasuhde nousee liian suureksi. Julkisen velkaantumisen tekee “helpoksi” sen aikahorisontti: yksilö on aina vastuussa henkilökohtaisista veloistaan ja ne täytyy yleensä maksaa elinaikana takaisin, mutta julkisella sektorilla nyt otettavan velan maksumiehiksi ja -naisiksi joutuvat tulevat sukupolvet, Palmu avaa.
Hänen mukaansa julkisen velan kollektiivinen luonne tekee sen ottamisesta oman velan ottamista helpompaa.
Ekonomistin mukaan julkisesta velasta puhutaan usein yhteisen vastuun ja ”samassa veneessä olemisen” kokemusten kautta.
– Ensinnäkin velkaa on otettava, koska peruspalvelut on katettava ja muitakin on välillä autettava, mistä esimerkkinä on koronapandemiassa pystytetty EU:n elvytysrahasto. Toiseksi yleisesti hyväksytty tosiasia on, että velkasuhde nousee, mutta se ei vaikuta haittaavan, koska näin tapahtuu lähes joka maailman kolkassa, Marianne Palmu jatkaa.
Hän toteaa kuitenkin, että jos kollektiivinen velanotto käännetään yksilötasolle, alkaa jo vähän hermostuttaa.
– Valtiokonttorin tilastojen mukaan Suomen valtionvelka oli heinäkuun lopussa 29 611 euroa jokaista suomalaista kohden. Kasvua on viidessä vuodessa tullut 10 000 euroa per kansalainen eli kolmannes nykyisestä velan kokonaismäärästä.
Palmu kysyykin, miltä tuntuisi ottaa tällainen summa lisää velkaa itselle. Hän muistuttaa myös, että jollain tavalla nykyiset ja tulevat sukupolvet joutuvat tämän rahan maksamaan takaisin, oli sitten kyse julkisten menojen leikkauksista tai veronkorotuksista. Hänen mukaansa tästä on nähty jo nyt merkkejä hallituksen päätöksissä.
– Pieni penninvenyttäjä sisälläni miettii myös sitä kollektiivisen velan omaa osuutta ja toivoo, että velkakeskustelussa tuotaisiin esiin, 1) miten menoja järkevästi kohdistamalla voi rakentaa pohjaa talouskasvulle, ja 2) miten velat joskus maksetaan takaisin, Marianne Palmu sanoo.
Hänen mukaansa ratkaisu ensimmäiseen kohtaan olisi vastaus myös velkasuhteen taittamiseen. Palmun mielestä päähuomio tuntuu kuitenkin olevan lyhyen aikavälin toimenpiteissä.
Valtio velkaantuu yhä kovaa vauhtia yleisesti kovina pidetyistä hallituksen sopeutustoimista huolimatta.
Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa alijäämä on yli 12 miljardia euroa. Ilman hallituksen toimia alijäämä olisi kuitenkin peräti 16 miljardia euroa.
Velkaantuminen näkyy menopuolella. Ministeriön mukaan pelkkiin valtionvelan korkoihin menee ensi vuonna 3,5 miljardia euroa. Summa on 360 miljoonaa euroa suurempi kuin tänä vuonna. Tämän ja ensi vuoden aikana korkoihin palaa siis noin 6,5 miljardia euroa. Se on enemmän kuin Suomen tämän vuoden puolustusbudjetti.
LUE MYÖS:
Myrskyvaroitus seuraavalle hallitukselle: Velkaantuminen lähtee uuteen nousuun
