Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju kirjoittaa blogissa, millaisia vaikutuksia koronlaskuissa tulee olemaan markkinatilanteeseen.
Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkoaan kesäkuussa.
– Alkaneen syyskuun aikana markkinoilla odotetaan juuri nyt kuumeisesti toista koronlaskua Eurooppaan. Samanaikaisesti arvellaan myös Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) aloittavan tämänkertaisen korkosyklin osalta omat koronlaskunsa, Oksaharju tiivistää tilanteen.
Hän muistuttaa, että osakemarkkinoille EKP:n kesäkuinen koronlaskupäätös ei ollut uutinen enää sen toteutuessa.
– On hyvä ymmärtää, että lähtökohtaisesti vain uutisarvoa sisältävät asiat heiluttavat yleistä markkinakehitystä. Osakemarkkinoillahan hinnoitellaan tulevia tapahtumia jatkuvasti etukäteen, ja kesäkuinen koronlasku oli yksi sellainen. Sitä markkinat olivat odottaneet käytännössä koko alkuvuoden ajan. Esimerkiksi Helsingin pörssissä yleisindeksin päivämuutos asettui koronlaskupäätöksen päivänä, kesäkuisena torstaina, käytännön nollatason prosenttimuutokseen verrattuna edellisen pörssipäivän päätöstasoon.
Nyt syyskuussa mahdollisesti tapahtuva toinen koronlasku vaikuttaa Oksaharjun mukaan olevan yhtä ilmeiseksi hinnoiteltu kuin oli kesäkuun koronlasku sen toteutuessa.
– Markkinakehityksen kannalta on ratkaisevaa, millaisiksi odotukset muodostuvat tulevien kuukausien korkopäätösten osalta. Realisti sanoisi, ettei EKP tule edelleenkään sitomaan käsiään lainkaan jatkon osalta, joten keskuspankkiirien retoriikan tarkastelu tuskin tuottaa hedelmiä tälläkään kerralla.
Oksaharju toteaa, että sinänsä Suomi on ollut jo pitkään valmis koronlaskuille. EKP:n haasteeksi on muodostunut inflaation kehityksen eritahtisuus eri puolilla Eurooppaa. Tällä hän viittaa siihen, että Tilastokeskuksen mukaan Suomen vuotuinen inflaatio oli heinäkuussa vain 0,6 prosenttia. Koko euroalueen osalta EKP tavoittelee noin kahden prosentin vuotuista inflaatiotahtia.
– Joten voidaan yksinkertaistaen sanoa, että Suomen osalta tilanne on ollut hyvä koronlaskujen aloittamiselle jo kauan.
Monet odottivat korkojen lähtevään nopeaan laskuun sen jälkeen, kun EKP laski ohjauskorkoaan kesäkuussa. Merkittävää koronlaskua markkinoilla ei kuitenkaan tapahtunut. Oksaharju näkee blogissa tälle syyn.
– Totuus kuitenkin on, että koronlaskun tai koronlaskujen jälkeenkin yleinen korkotaso on edelleen selvästi korkeampi kuin se oli ns. nollakorkoaikana, joka kesti yli viisi vuotta. Nopeaa kantoraketin kyytiin pääsemistä siis tuskin on tiedossa, mutta laskeva korkotaso tullee vähitellen piristämään taloutta niin yritysten, kotitalouksien kuin valtioidenkin rahoituskustannusten pienenemisen kautta.
– Kaikkiaan arvelen, etteivät syyskuun koronlaskut toteutuessaan aiheuta markkinoilla erityisiä riemunkiljahduksia, mutta sen sijaan tulevia korkopäätöksiä koskevat ”odotusten toppuuttelut” voivat hyvinkin aiheuttaa osalle sijoittajista aiheita ja tekosyitä lyhytkestoisiin pettymyksiin, Oksaharju jatkaa.
Asuntokauppa tuskin lähtemässä lentoon
Korkokeskustelu keskittyy usein asumisen kustannuksiin.
– Ikävä kyllä asuntokauppa tuskin lähtee lentoon seuraavasta koronlaskupäätöksestä. Samaa arvelen asuntojen hintakehityksen osalta, Oksaharju sanoo.
Hänen mukaansa lievä pessimismi johtuu siitä, että varsinkin 12 kuukauden euribor-korko on ollut jo jonkin aikaa selvästi alle EKP:n nykyisen ohjauskorkotason ja myös selvästi alle 3,50 prosentin korkotason eli tason, jolle EKP:n odotetaan ohjauskorkonsa kuluvan syyskuun aikana pudottavan.
– Mitään välitöntä korkokustannusten säästöä asuntovelalliselle ei siten ole keskuspankin toimesta luvassa.
Oksaharju muistuttaa, että kaikkiaan asuntomarkkinoiden osalta olisi syytä ymmärtää kokonaiskuva. Omistusasuntojen osalta todellisuus on hänen mukaansa se, että korkotason nousun kanssa samaan aikaan inflaatio on kallistanut kaikkea, yleinen arvonlisävero nousi ja lisäksi valtio säästää.
– Siksi voi hyvinkin perustellusti arvioida, että tarvitaan vielä useita koronlaskuja asuntomarkkinoiden ja kotitalouksien ostovoiman sekä tulevaisuuden uskon elvyttämiseksi.
Kirjoituksessaan Oksaharju pohtii myös koronlaskujen vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin. Hänen mukaansa sijoittajan on hyvä ymmärtää, ettei korkotaso ole ainoa tunnusluku, jota osakkeisiin sijoittavien kulloistakin arvostustasoa vertaillaan.
Hänen mukaansa keskeistä on itse asiassa suhteuttaa kulloinenkin korkotaso yritysten tulosten kasvuvauhteihin.
– Matala korkotaso ja vaatimaton kasvuvauhti harvoin tuottaa parempaa lopputulosta kuin korkeampi korkotaso yhdistettynä nopeaan talouden ja tulosten kasvuun.
Sijoittajan näkökulmasta retorinen kysymys kuuluu Oksaharjun mukaan siis seuraavasti:
– Sijoittaako heikohkoon markkinaan, jossa korkotaso vähitellen laskee, vai melko vahvaan markkinaan, jossa korkotaso ei laske ainakaan tuntuvasti? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta sijoitussalkun hajautuksen näkökulmasta jokaisen kannattaa pohtia asiaa omista lähtökohdistaan, Oksaharju toteaa.
