Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa tuloksellisempaa teollisuuspolitiikkaa.
– Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu, ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen, Maarit Lindström toteaa tiedotteessa.
Uusien investointien houkuttelu on haastavaa, ja monet niistä ovat menneet Suomelta ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua.
– Tätä eriarvoistavat monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta, pääekonomisti toteaa.
Globaalisti biotalous ja bioteknologia ovat Lindströmin mukaan nosteessa. Metsäpohjaisen biotalouden osuus on Suomessa Euroopan korkeinta. Muualla bioresurssit voivat perustua esimerkiksi mereen tai peltoihin.
– Uusien puupohjaisten tuotteiden skaalaus teolliseen valmistukseen vie aikansa. Vaikka niihin liittyy suuria odotusarvoja ja niiden jalostusarvo voi olla tulevaisuudessa korkea, meidän on nykyisillä volyymituotteilla rahoitettava uuden kehitystyö, Maarit Lindström sanoo.
Lindströmin mukaan on myönteistä, että hallituksella on valmisteilla teollisuuspoliittinen strategia, jonka yhtenä tavoitteena on saada puhtaita, korkean arvonlisän teollisia investointeja ja työpaikkoja maahan.
– Ne luovat hyvinvointia ja kasvua, ovat erittäin energiatehokkaita ja täyttävät ilmastotavoitteita, pääekonomisti sanoo.
Vaikka rakentamisen ja teollisuuden suhdannetilanne on edelleen heikko, muusta teollisuudesta poiketen metsäteollisuuden näkymät kertovat maltillisesta elpymisestä.
– Vaikka kysynnän kasvu on vaimeaa, se näkyy myönteisenä kemiallisen metsäteollisuuden kehityksessä, mutta sahateollisuuden suhdannetilanne on heikompi.
Lindströmin mukaan Euroopan elpyminen ja Saksan talouden kehitys tärkeimpänä kauppakumppanina vaikuttavat metsäteollisuuden suhdannenäkymiin eniten.
– Myös kotimaan poliittiset ratkaisut kuten paikallinen sopiminen, työelämäreformi ja työmarkkinakierros vaikuttavat lyhyellä aikavälillä talouden tunnelmaan, mutta todelliset vaikutukset ja hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, Maarit Lindström sanoo.
