Tilastokeskuksen ennakon mukaan bruttokansantuotteen volyymi nousi 0,4 prosenttia toisella neljänneksellä verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Vuoden takaiseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote jäi 0,7 prosenttia matalammaksi.
– Jos BKT pysyisi loppuvuoden samalla tasolla, niin koko vuoden BKT:n muutos olisi kausitasoitetusta aikasarjasta laskettuna 0,6 prosenttia pakkasella, sillä viime vuoden jälkipuoliskolla BKT painui selvästi matalammalle tasolle, mistä nousu vie aikaa, Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäki toteaa.
Kuukausitasolla tuotannon suhdannekuvaajan mukaan kansantalouden kokonaistuotanto kasvoi 1,0 prosenttia kesäkuussa verrattuna toukokuuhun. Työpäiväkorjattuna tuotanto nousi kesäkuussa 1,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Työpäiväkorjattuna alkutuotanto kasvoi 12,5 prosenttia, jalostus 0,5 prosenttia ja palveluiden tuotanto kasvoi 1,4 prosenttia vuoden 2023 kesäkuusta.
Kuoppamäen mukaan kansantalouden näyttää kohentuneen hiukan toisella vuosineljänneksellä, vaikka pikaennakon luvut muuttuisivatkin myöhemmissä bruttokansantuotteen julkaisuissa.
– Monet talouden mittarit tosin kertovat edelleen hauraasta suhdannetilanteesta. Teollisuuden uudet tilaukset eivät ole vielä kääntyneet selvään nousuun, ja työmarkkina on muuta Euroaluetta heikompi. Esimerkiksi avoimia työpaikkoja on selvästi aiempaa vähemmän. Työmarkkina kertoo silti lähinnä jo tapahtuneesta kehityksestä, hän toteaa.
Kuoppamäen mukaan talouden näkymiä ennakoivat mittarit, kuten yritysten ja kuluttajien luottamus, ovat kohentuneet kesällä.
– Vientimarkkinoiden vilkastuminen sekä inflaation ja korkojen lasku tuovat lisätoivoa Suomen talouteen. Heinäkuussa inflaatio painoi kotimaisella mittarilla laskettuna jo yhteen prosenttiin ja esimerkiksi elintarvikkeet olivat halvempia kuin vuotta aiemmin.
Kuoppamäen mukaan vankempaan nousuun pääsy taloudessa vie kuitenkin aikaa, sillä selkeä käänne rakentamisessa nähtäneen vasta 2025.
– Arvonlisäveron korotus leikkaa ostovoimaa syksyllä ja julkisten menojen leikkaukset jarruttavat nousua lyhyellä tähtäimellä. Pidemmällä tähtäimellä julkisen talouden vakauttaminen kuitenkin tukee talouskasvun edellytyksiä, Kuoppamäki toteaa.
