– Odotamme EKP:n avaavan koronlaskusyklin laskemalla rahapolitiikkalinjan kannalta keskeistä talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 3,75 prosenttiin. Keskuspankkiirien mielestä euroalueen inflaatiopaineet ovat osoittaneet tarpeeksi hellittämistä ja palkankorotusten yleissuunta on hieman rauhoittunut alkuvuoden jälkeen, joten nyt alkaa olla oikea aika keventää rahapolitiikkalinjaa, kirjoittaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
– Koronlaskua on pohjustettu niin voimakkaasti, että laskusta pidättäytyminen aiheuttaisi vakavan kolauksen keskuspankin viestinnän uskottavuudelle, hän arvioi.
Kyseessä on ensimmäinen koronlasku syyskuun 2019 jälkeen. Ekonomistien konsensus odottaa koronlaskua ja markkinat hinnoittelevat laskun täysimääräisesti.
– Kesäkuun koronlasku on vahvasti korteissa ja siksi huomio on jo siirtynyt keskuspankin jatkoaskeliin. Näkemyksemme mukaan koronlasku merkitsee rahapolitiikan suursäätilan muutosta ja sitä, että keskuspankki valmistautuu laskemaan korkoja asteittain loppuvuoden aikana. Keskuspankit nimittäin haluavat yleisesti välttää viimeiseen asti tempoilevaa korkopolitiikkaa. Koronlaskut jäävät harvoin yksittäisiksi, sillä historian valossa koronlaskujen käynnistyminen on enteillyt useampaa koronlaskua, Hännikäinen sanoo.
EKP-jäsenistön kannat tulevista askelista vaikuttavat hänen mukaansa olevan levällään.
– Ennakoitua reippaammat toukokuun inflaatioluvut, työmarkkinoiden kireys ja palkankorotuksiin yhä liittyvä epävarmuus jarruttavat keskuspankin haluja nopeisiin korkotason muutoksiin. Ennakoimme, että EKP ei halua tässä vaiheessa sitoa selvästi käsiään tulevien liikkeiden suhteen, vaan pyrkii säilyttämään politiikkansa liikkumavaran.
EKP joutuu ottamaan myös jossain määrin huomioon Yhdysvaltain keskuspankki Fedin toimet. Fedin koronlaskut näyttävät lykkääntyvän, mutta tämä ei estä EKP:n koronlaskusyklin käynnistymistä.
– Näkemyksemme mukaan EKP ei kuitenkaan halua leventää korkoeroa määräänsä enempää, mikä asettaa rajoja keskuspankin liikkumavaraan, Hännikäinen sanoo.
Hänen arvionsa mukaan EKP:n koronlaskulla tulee olemaan positiivisia talousvaikutuksia kulutukseen ja investointihalukkuuteen.
– On kuitenkin syytä korostaa, että yhdestä koronlaskusta ei ole talouden sateentekijäksi, vaan tarvitaan useampia koronlaskuja ja selvempää euribor-korkojen painumista ennen kuin voidaan odottaa näkyvämpiä talousvaikutuksia.
– Odotamme EKP:n jatkavan koronlaskuja syyskuussa ja joulukuussa ja ennakoimme korkojen laskevan lisää ensi vuoden aikana. Näemme euribor-koroissa laskupainetta EKP:n koronlaskusyklin edetessä, mutta ennustamme 12 kuukauden euriborin pysyvän koko loppuvuoden kolmen prosentin yläpuolella, Hännikäinen toteaa.
