Investoinnit ja monipuolinen vientisektori ovat länsinaapuri Ruotsin vahvuuksia Suomeen verrattuna, arvioivat ekonomistit Talouselämälle. Lehden Markkinaraati-podcastin tuoreimmassa jaksossa asiantuntijat pohtivat, miksi Ruotsin vientiteollisuus menestyy Suomea paremmin.
Suomessa viennin osuus bruttokansantuotteesta oli Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan viime vuonna 41 prosenttia. Ruotsissa viennin suhde BKT:hen oli vuonna 2023 noin 55 prosenttia. Siinä missä viennin osuus BKT:sta on viime vuosina noussut Suomen kilpailijamaissa, on osuus Suomessa polkenut paikoillaan.
Ruotsissa ekonomistit kuvailevat maata nyt ”pääkonttoritaloudeksi”, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo. Nämä pääkonttorit tuottavat Ruotsiin merkittävää arvonlisää.
– Tarvitaan korkeatasoisia lakipalveluita, rahoituspalveluita, konsulttisuunnittelupalveluita ja sitä kautta vientiklusteri rakentuu vähän korkeamman arvonlisän toimialojen ympärille Ruotsissa verrattuna Suomeen, Koivu sanoo.
Koivu kuvailee Suomen vientiteollisuutta liian yksipuoliseksi. Suomella on metsää ja rakaa-aineita, kun taas Ruotsi vie myös autoja, lääkkeitä ja öljytuotteita. Koivun mukaan Ruotsin erityinen vahvuus ovat suhdanteita tasaavat kuluttajabrändit, kun taas Suomen vientiala on suhdanneherkempää. Suomen viennissä on ”ammottava aukko” kulutustavaroiden puolella, hän sanoo.
Aktian pääekonomisti Lasse Corin nostaa esille myös investointien määrän yhtenä Suomen ja Ruotsin keskeisenä erona. Ruotsissa tehdään investointeja muun muassa tuotekehitykseen talouden kokoon suhteutettuna merkittävästi enemmän kuin Suomessa.
