Yli 55-vuotiaiden syrjintä työelämässä voidaan Suomen Ekonomien mukaan havaita myös työttömyystilastoissa. Suomen Ekonomien pääekonomisti pitää ikäsyrjintää hyvin haitallisena työllisyyden ja talouden kannalta, ja uskoo varttuneempien työntekijöiden olevan alihyödynnetty resurssi työmarkkinoilla.
– Jos 55–64-vuotiaiden työttömyysasteesta saataisiin napsaistua pois kaksi prosenttiyksikköä, se tarkoittaisi elokuun työvoimatutkimuksen valossa noin 14000 uutta työllistä. Tämän vaikutus julkiseen talouteen olisi karkeasti 400 miljoonaa euroa, arvioi Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja tiedotteessa.
Elokuun työvoimatutkimuksen mukaan 55–64-vuotiaiden työttömyysaste oli Suomessa 8,3 prosenttia, kun 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä se oli 5,7 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana työttömyysasteiden ero on ollut keskimäärin noin 2 prosenttiyksikköä.
Suomen Ekonomien tuoreen tutkimuksen mukaan kokemukset ikäsyrjinnästä lisääntyivät selvästi, kun 55 vuoden ikä ylittyi. 50–54-vuotiaat vastaajat olivat kokeneet iäkkäämpiä vähemmän syrjintää niin työpaikoilla kuin työnhaussa.
Kaikista yli 50-vuotiaista vastaajista 38 prosenttia oli kokenut tulleensa syrjityksi työhaussa korkeamman iän perusteella. Erityisesti ikäsyrjintää olivat kokeneet työttömät työnhakijat. Heistä peräti 84 prosenttia koki tulleensa syrjityksi työnhaun yhteydessä.
Erämaja uskoo, että kokemus ikäsyrjinnästä todennäköisesti hidastaa tai jopa estää työvoimaa liikkumasta, jolloin työmarkkinat jäykistyvät. Moni asiantuntija jämähtää paikoilleen tahtomattaan.
– Talouden kannalta olisi tärkeää, että resurssien allokaatio olisi mahdollisimman tehokasta. Suomeksi sanottuna oikeiden ihmisten tulisi olla töissä oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.
Jos näin ei käy, vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun ovat ilmeiset.
Ikäsyrjintään puuttuminen lisäisi todennäköisesti myös työvoiman tarjontaa. Elokuussa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 70,9 prosenttia, kun 45–54-vuotiailla se oli 83,6 prosenttia.
– Yli 55-vuotiaat pitäisi nähdä keskeisenä osana ratkaisua, kun hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa pidemmällä aikavälillä 80 prosenttiin. Se on julkisen talouden kannalta välttämätöntä, Erämaja sanoo.
