Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksikköä hillitäkseen kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota. Keskuspankin neuvosto päätti asiasta tänään.
Päätöksen myötä perusrahoitusoperaatioiden korko on 21. joulukuuta 2022 lähtien 2,50 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 2,75 prosenttia ja talletuskorko 2,00 prosenttia.
Keskuspankki on nostanut ohjauskorkojaan useita kertoja tämän vuoden aikana. EKP:n mukaan korkoja joudutaan todennäköisesti nostamaan vielä tuntuvasti, sillä inflaatio on nyt selkeästi liian nopeaa ja tämänhetkisten arvioiden mukaan se myös pysyisi muuten tavoitetta nopeampana liian kauan. Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli marraskuussa 10,0 prosenttia (lokakuussa 10,6 prosenttia).
Koronnostoa EKP perustelee sillä, että tuoreimpien eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden perusteella inflaatio ei hidastu toivotusti, joten korkoja joudutaan pankin mukaan vielä nostamaan lisää. Korkotaso on EKP:n neuvoston tämänhetkisen tulkinnan mukaan saatava nousemaan tasaista tahtia merkittävästi korkeammaksi, ennen kuin sen avulla voidaan hillitä hintakehitystä riittävästi ja varmistaa, ettei inflaation palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen.
EKP:n rahapolitiikka vaikuttaa talouteen ensisijaisesti ohjauskorkojen välityksellä. Tänään kaavailtiin lisäksi vähittäistä luopumista eurojärjestelmän osto-ohjelmissa hankituista omaisuuseristä. Maaliskuusta 2023 sijoitusten määrän omaisuuserien osto-ohjelmassa annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen. Vuoden 2023 toisen neljänneksen loppuun saakka sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa, ja sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan.
Helmikuun kokouksen yhteydessä annetaan tarkempia tietoja osto-ohjelman supistamisesta. EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että sijoitusten määrä tukee jatkuvasti rahapolitiikan tavoitteita ja rahamarkkinaoloihin pystytään vaikuttamaan. Muutokset eivät saa vaikeuttaa markkinoiden toimintaa. Vuoden 2023 aikana uudistetaan järjestelyjä, joilla EKP:n neuvosto ohjaa lyhyiden korkojen kehitystä, ja siinä yhteydessä suunnitellaan myös, millä aikataululla eurojärjestelmän tase pyritään palauttamaan tavanomaiseen kokoonsa.
EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään mandaattinsa rajoissa, jotta inflaatio voi palautua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa, EKP:n neuvostolla on käytössään välineet välittymismekanismin suojaamiseksi niin, että hintavakautta pystytään ylläpitämään EKP:n tehtävän mukaisesti.
