Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä ollut 60-vuotias nainen menetti kaikki säästönsä verkkopankkihuijauksessa. Pankkilautakunta päätyi kuitenkin toteamaan, ettei pankin tarvitse korvata rahoja.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen ratkaisusta ilmenee, että tapahtumat saivat alkunsa heinäkuussa 2025, kun nainen yritti kirjautua pankkinsa verkkopalveluun.
Hän päätyi hakukoneen kautta rikollisten tekemälle sivustolle, joka näytti pankin omalta verkkosivulta. Nainen käytti sivustolla verkkopankkitunnuksiaan siinä uskossa, että oli kirjautumassa omaan pankkiinsa.
Rikolliset saivat näin haltuunsa naisen käyttäjätunnuksen, salasanan ja turvalukukortin tunnusluvun.
Huijarit ryhtyivät tämän jälkeen asentamaan naisen nimissä pankin tunnistussovellusta omalle laitteelleen. Pankki lähetti naisen puhelimeen vahvistuskoodin sisältäneen tekstiviestin, jossa kerrottiin, että sovellusta ollaan asentamassa uudelle laitteelle ja varoitettiin huijauksista ja todettiin nimenomaisesti, ettei koodia pidä syöttää millekään verkkosivulle tai antaa ulkopuoliselle.
Pankkilautakunnan mukaan nainen syötti myös tämän koodin valesivustolle.
Tunnistussovellus aktivoitiin huijareiden laitteelle, mutta pankki oli asettanut sen aluksi lukittu-tilaan. Naisen puhelimeen tuli tästäkin ilmoitus.
Huijarit pääsivät tämän jälkeen naisen verkkopankkiin vielä uuden tekstiviestillä toimitetun vahvistuskoodin avulla. Verkkopankissa he avasivat omalle laitteelleen asentamansa tunnistussovelluksen lukituksen.
Rikolliset kaappasivat myös puhelinnumeron
Muutamaa päivää myöhemmin huijarit etenivät pidemmälle. Pankin lokitietojen mukaan naisen nimissä käyttöön otettua tunnistussovellusta käytettiin kirjautumiseen hänen teleoperaattorinsa palveluun. Pankkilautakunta pitää todennäköisenä, että rikolliset hakivat siellä naisen SIM-kortin vaihtamista eSIM-kortiksi.
Kun eSIM aktivoitiin rikollisten käyttämään laitteeseen, naisen puhelinliittymä lakkasi toimimasta hänen omassa puhelimessaan. Samalla hänen puhelinnumeroonsa lähetetyt viestit alkoivat mennä rikollisten laitteeseen.
Näin huijarit saattoivat saada haltuunsa myös pankin maksujen yhteydessä lähettämät lisävahvistusviestit.
Rikolliset kirjautuivat naisen verkkopankkiin ja tekivät hänen tililtään tilisiirtoja yhteensä 34 898 euron arvosta. Summasta 13 478 euroa oli naisen omia varoja. Loput 21 420 euroa olivat muiden ihmisten rahoja, jotka rikolliset olivat ensin siirtäneet hänen tililleen.
Nainen huomasi tapahtuneen myöhemmin pankkiautomaatilla, kun hän havaitsi järkytyksekseen, että tili oli tyhjä. Hän kertoi FINElle rahojen olleen hänen elinikäiset säästönsä.
Kokemattomuutta digiasioinnissa
Nainen oli hankkinut ensimmäiset verkkopankkitunnuksensa vasta toukokuussa 2025 eli noin kaksi kuukautta ennen huijausta, kun asiointi ilman tunnuksia alkoi olla hankalaa. Hän kertoi, ettei hänellä ollut aiempaa kokemusta tietokoneista tai verkkopankista ja että hän asioi muutenkin hyvin vähän verkossa.
Naisen mukaan pankin olisi pitänyt ottaa huomioon hänen kokemattomuutensa. Hän katsoi myös, ettei pankki ollut tiedottanut hänelle riittävästi verkkohuijauksista pankkitunnusten myöntämisen yhteydessä.
Nainen arvosteli pankkia lisäksi siitä, ettei hänen tilillään tapahtuneisiin poikkeuksellisen suuriin rahansiirtoihin puututtu. Hänen mukaansa pankin olisi pitänyt havaita, etteivät suuret ulkomaille suuntautuneet siirrot vastanneet hänen tavanomaista maksuliikennettään.
Viesteissä varoitettiin riskistä
Pankki kiisti korvausvastuunsa. Sen mukaan asiakkaalle lähetetyissä vahvistusviesteissä kerrottiin selvästi, mitä oltiin tekemässä ja varoitettiin tunnusten antamisesta ulkopuolisille.
Pankkilautakunta ei pitänyt naisen hakukoneen käyttöä itsessään huolimattomana. Sen mukaan tapahtuma-aikana ei voitu pitää yleisesti tunnettuna sitä, että rikollisten valesivustoja saattoi nousta verkon hakukoneiden tuloksiin.
Ratkaiseviksi muodostuivat sen sijaan pankin lähettämät tekstiviestit.
Lautakunnan mukaan naisen olisi pitänyt viimeistään tunnistussovelluksen aktivointia koskevan viestin saatuaan ymmärtää, ettei kyse ollut normaalista verkkopankkiin kirjautumisesta.
Viestissä varoitettiin huijauksista isoilla kirjaimilla ja kiellettiin syöttämästä vahvistuskoodia millekään verkkosivulle.
Lautakunta katsoi naisen toiminnan poikenneen selvästi ja olennaisesti siitä, mitä pankkitunnusten haltijan huolelliselta toiminnalta voidaan edellyttää.
Menettely täytti sen mukaan maksupalvelulaissa tarkoitetun törkeän huolimattomuuden tunnusmerkit. Myöskään pankin maksuliikenteen valvonnassa ei katsottu tapahtuneen sellaista virhettä, joka muuttaisi vastuunjakoa.
Pankkilautakunta ei siksi suosittanut asiakkaalle minkäänlaista hyvitystä. Ratkaisu oli yksimielinen.
LUE MYÖS:
Suomen Pankki varoittaa huijauspuheluista