Hintojen nousun selvä hidastuminen yhdistettynä tuntuviin eläkkeiden indeksikorotuksiin kohentaa eläkkeensaajien ostovoimaa reippaasti kaikissa tuloluokissa, arvioi Veronmaksajain keskusliitto tekemässään eläkekatsauksessa.
Kansan- ja takuueläkkeet nousivat vuodenvaihteessa noin 5,9 prosenttia ja työeläkkeet noin 5,7 prosenttia.
Kansaneläkeindeksin pisteluku kullekin vuodelle määritellään menneen vuoden kolmannen vuosineljänneksen kuluttajahintojen muutoksen mukaisesti. Työeläkeindeksin pisteluvun muutos perustuu 80-prosenttisesti kuluttajahintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansiotasoindeksin kehitykseen.
Veronmaksajain keskusliiton katsauksessa tarkasteltiin seitsemän erituloisen eläkkeensaajan eläketulojen, tuloverojen ja ostovoiman kehitystä vuosina 2023-2024.
Katsauksessa tarkasteltavat eläkkeiden määrät kuukaudessa vuoden 2023 tasossa sekä indeksikorotusten jälkeen vuoden 2024 tasossa ovat:
- 922 euroa (takuueläke): 977 euroa
- 1078 euroa (kansaneläke + työeläke): 1140 euroa
- 1392 euroa (kansaneläke + työeläke): 1471 euroa
- 1881 euroa (työeläke): 1988 euroa
- 2508 euroa (työeläke): 2650 euroa
- 3135 euroa (työeläke): 3313 euroa
- 5643 euroa (työeläke): 5963 euroa
Eläkkeiden verotuksessa nähdään heilahduksia molempiin suuntiin: pienehköä eläkettä saavan verotus kiristyy hieman, suurta eläkettä saavan selvästikin, kun taas keskituloisen eläkkeensaajan verotus kevenee.
Näin ollen ostovoiman kuukausimuutos vuonna 2024 bruttoeläkkeen tarkastelluilla tasoilla on seuraava:
- 922 euroa: +35 euroa
- 1078 euroa: +37 euroa
- 1392 euroa: +42 euroa
- 1881 euroa: +64 euroa
- 2508 euroa: +79 euroa
- 3135 euroa: +88 euroa
- 5643 euroa: +101 euroa
Erityisen suotuisasti ostovoima kasvaa keskieläkettä – 1 881 euroa kuukaudessa – ja sitä hieman suuremmillakin eläkkeillä, joille verotuksen keveneminen tarjoaa lisävauhtia ostovoiman kasvuun.
Katsauksen suurituloisimmalla ja pienituloisillakin eläkkeensaajilla ostovoima kasvaa reilut kolme prosenttia, vaikka veroprosenttien nousu hieman ostovoiman kasvua jarruttaakin. Euromääräisesti eniten ostovoima kasvaa suurituloisimmalla eläkkeensaajalla.
Veronmaksajien mukaan pidemmällä aikavälillä eläkkeiden ostovoima on vähitellen palautunut indeksikorotusten ja taittuneen inflaation seurauksena, kun vuosina 2022-2023 ostovoima notkahti.
Ostovoiman heikkenemistä on pienimmillä ja suurimmalla eläkkeellä aiheuttanut veroprosenttien hienoinen kiristyminen, mikä on seurausta verotuksen ansiotasotarkistuksista.
