Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Lepomäki kummastelee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tuoretta tutkimusta, jonka mukaan kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta. VATT:n mukaan kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät ole lisänneet palveluiden kulutusta.
– Jos todetaan, että ei ole näyttöä siitä, että kotitalousvähennyksen nosto todennetusti lisäisi jonkin palvelun käyttöä, niin se ei vielä tarkoita sitä, etteikö näin tosiasiassa olisi. Jos jotain näyttöä ei pystytä tekemään, niin se ei vielä itsessään kerro, että sellaista ilmiötä ei olisi olemassa, Lepomäki sanoi tänään perjantaina kokoomuksen virtuaalisella kuntavaalikiertueella Facebookissa.
– Mutta näin arkikielellä sanottuna olisihan se aika kummallista, jos Suomi olisi maailman ainoa maa, jossa hintoja laskemalla kysyntä ei lisääntyisi ja toisin päin.
Lepomäki huomauttaa, että laajasti uutisoidun tutkimuksen tuloksia ei ole otettu vastaan yksiselitteisesti myöskään tiedeyhteisön sisällä, vaikka pitääkin aiheesta tehtävää tutkimusta arvokkaana.
Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo sanoo, että tuore tutkimus kotitalousvähennyksestä jättää avoimia kysymyksiä.
– Ainakin minä jään vielä tulosten suhteen vähän skeptiseksi, Uusitalo kirjoittaa blogissaan.
Kotitalousvähennys tarkoittaa, että palvelun ostaja voi vähentää osan maksamastaan summasta omassa verotuksessaan. Jos siis henkilö tilaa kotiinsa esimerkiksi siivoojan, henkilö voi vähentää palkan omassa verotuksessaan eli hakea veronkevennystä. Kotitalousvähennyksen maksimisumma on 2250 euroa vuodessa. Se koskee vain työn osuutta, ei materiaalikuluja.
Kokoomus kasvattaisi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nykyisestä 2 250 eurosta yli kaksinkertaiseksi 5 000 euroon ja aloittaisi kokeilun vähennyksen alan laajentamisesta.
– Me olemme kokoomuksessa ajaneet paitsi sitä, että vähennystä laajennetaan ja sen määrää nostetaan, niin myös sitä, että byrokratiaa poistetaan. Näin kuluttaja saisi sen verohyödyn eli sen edullisemman hinnan ostohetkellä. Silloin jokainen pystyy paremmin arvioimaan, mikä tosiallinen hinta on eikä joudu jälkikäteen pelailemaan lippujen ja lappujen ja kuittien kanssa, Lepomäki ssanoi.
– Totta kai ajamme kotitalousvähennystä ja laajemminkin sitä, että kaikilla suomalaisilla olisi mahdollisuus käyttää palveluita arjen helpottamiseksi.
Pakkotestit rajolle
Kokoomus on patistellut hallitusta varmistamaan tehokkailla toimilla, että muuntovirukset eivät pääsisi rajojen yli leviämään Suomessa. Viranomaiset ovat huolissaan siitä, että valtaosa rajan ylittävistä ihmisistä kieltäytyy vapaaehtoisista testeistä. Riski muuntovirusten kotoperäisestä väestöleviämisestä on suuri.
Puolueen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen korostaa, että Suomen koronatilanne on toistaiseksi parempi kuin monessa muussa maassa.
– Meidän pitää blokata virus ja ennen kaikkea muuntovirukset rajoille. Siksi kokoomus on korostanut sitä, että on todella tärkeää saada nopeasti tehokkaat toimet. Ja käytännössä se pakkotestaus, kun ihmisiä tulee Suomeen ja huolestuttavan paljon kieltäydytään ottamasta rokotteita, Ikonen sanoi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi Ylen vaalintentissä torstaina hallituksen olevan valmis asettamaan koronatestit pakollisiksi ulkomailta Suomeen tuleville. Hallitus on tuomassa asiaan liittyvää lainsäädäntöä eduskuntaan heti kevään istuntokauden alkaessa.
Ikonen muistuttaa kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczin ulostulosta, jonka mukaan hallitus olisi voinut tuoda eduskunnan käsittelyssä olevaan tartuntatautilakiin muutokset suoraan.
– Toistaiseksi hallitus ei ole tuonut tällaisia pykäliä. Siksi on syytä kiirehtiä erillistä hallituksen rajaesitystä. On se väline mikä tahansa, niin nyt pitää saada todella nopeasti ratkaisuja aikaan, Ikonen totesi.
– Oli hyvä kuulla eilen, että hallituksella on tahtotilaa. Nyt pitää kääntää se toimenpiteiksi.
Marin korosti torstaina, että hallitus toi eduskuntaan jo viime syksynä tartuntatautilain muutosesityksen, joka olisi mahdollistanut pakkotestaamisen rajoilla. Perustuslakivaliokunta kuitenkin tyrmäsi esityksen ja antoi poikkeuksellisen tiukat moitteet valtioneuvostolle.
Ikosen mielestä ei ole asiallista viitata syksyn esitykseen.
– Se oli huonosti valmisteltu. Siksi se ei edennyt. Siinä ei ollut kyse siitä, että ei ole valmiutta vaatia testejä rajoille. Päinvastoin kyllä niitä testejä pitää kyetä vaatimaan rajoilla.
– Tätä tuemme ihan varmasti, jos sellainen esitys eduskuntaan tuodaan.
Hallitus antoi joulukuussa eduskunnalle esityksen tartuntatautilain muuttamisesta.
Esityksen mukaan viranomainen voisi asettaa alueellisia rajoituksia elinkeino- ja harrastustoimintaan silloin, kun se on välttämätöntä epidemian leviämisen estämiseksi. Velvoitteet ja rajoitukset perustuisivat ihmisten välisten fyysisten kontaktien välttämiseen. Tällä hetkellä yksityisten elinkeinonharjoittajien toiminnan rajoittaminen edellyttää poikkeuslainsäädäntöä.
Tavoitteena on, että eduskunta saisi esityksen hyväksyttyä helmikuun puolivälissä. Esityksen käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käynnistyi tammikuussa.
