Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo X-ketjussaan puuttuneensa tilanteeseen, kun äiti oli lyönyt itkevää vauvaansa raitiovaunupysäkillä lauantaina.
– Puutuin tilanteeseen. Puuttumistani seurannut härdelli kuvaa ongelmaa, joka lasten kuritusväkivaltaan yleisemmin liittyy, Pekkarinen kuvailee.
– Ensimmäinen reaktio itsellä oli epäusko, niin kai muillakin. Osa katseli äitiä ja lasta, osa käänsi katseensa pois, mutta kukaan ei sanonut tai tehnyt mitään. Itsekin hengitin hetken, jotta rauhoitun.
– Kun puutuin, kaikilla oli ykskaks tunteet pinnassa ja paljon asiaa, jatkaa Pekkarinen.
Pekkarisen mukaan osa paikallaolijoista puolusti äitiä: heitäkin oli lapsena lyöty ja lapsia on syytä kurittaa.
– Äiti ei ollut kantasuomalainen, eikä tunne maan tapoja. Lapsi rauhoittui, kun äiti otti hänet syliinsä, siispä kaikki on hyvin. Heidän mielestään ylireagoin ja voisin huolehtia omista asioistani, Pekkarinen kertaa tapausta.
– Osa puolusti lasta: Suomessa lapsen lyöminen on rikos. Jos äiti lyö lasta julkisella paikalla, mitä tapahtuu kotona suljettujen ovien takana? Äidillä ei ollut keinoja rauhoittaa lasta, syliin ottaminen tapahtui vasta neuvojen jälkeen. Sekä äiti että lapsi tarvitsevat apua, Pekkarinen toteaa.
– Tilanne oli hyökkäävä. Lapseen kohdistuva väkivalta aiheuttaa ihan jokaisessa voimakkaan emootion. Yllättävän usein se on emotionaalinen kieltäminen ja tunteiden kääntyminen lasta vastaan. Näihin tilanteisiin ei ole helppoa puuttua edes silloin, kun siihen on koulutus.
Pekkarinen sanoo taas muistaneensa, että puuttuminen vaatii ”helvetillistä uskoa” omaan asiaan, sillä kanssaihmisiltä ei heru vain kiitosta.
– Omiakaan tunteitaan ei voi ennakoida, olin raivona ja häpeissäni. Härdelli on kamala lapsellekin. Moni ajattelee, että helpommalla pääsee kun kääntyy pois.
– Satunnainen sporapysäkkineuvonta ei kuitenkaan auta lasta. Väkivaltainen käytös vaatii vankempaa puuttumista. Kouluterveyskysely osoittaa, että ruumiillinen kuritus on erityisen yleistä maahanmuuttajataustaisten poikien kokemana. Heistä joka kolmas on kokenut huoltajan väkivaltaa.
Pekkarinen muistuttaa, että ruumiillinen kuritus aiheuttaa lapsessa väkivaltaista käytöstä ja jos sallimme lapsiin kohdistuvan väkivallan, hyväksymme myös lasten ja nuorten välisen väkivallan.
– Tästä ilmiöstä puhutaan aivan liian vähän: väkivaltainen toimintamalli opitaan useimmiten kotona.
Pekkarinen toteaa, että moni ei tiedä, miten toimia tällaisissa tilanteissa.
-Minulla on neuvo: hae henkilökuntaa paikalle tai soita 112 ja pyydä apua. Omaa turvallisuutta ei pidä riskeerata, mutta tapahtunutta ei saa ohittaa. Vauva ei voi puolustautua tai kertoa kohtelustaan kellekään, Pekkarinen painottaa.
Hän kertoo poistuneensa hätänumeroon soitettuaan ja poliisin saapuneen onneksi ripeästi paikalle.
Ensimmäinen reaktio itsellä oli epäusko, niin kai muillakin. Osa katseli äitiä ja lasta, osa käänsi katseensa pois, mutta kukaan ei sanonut tai tehnyt mitään. Itsekin hengitin hetken, jotta rauhoitun.
Kun puutuin, kaikilla oli ykskaks tunteet pinnassa ja paljon asiaa.2/10
— Elina Pekkarinen (@PekkarinenElina) November 24, 2024
Osa puolusti lasta: Suomessa lapsen lyöminen on rikos. Jos äiti lyö lasta julkisella paikalla, mitä tapahtuu kotona suljettujen ovien takana? Äidillä ei ollut keinoja rauhoittaa lasta, syliin ottaminen tapahtui vasta neuvojen jälkeen. Sekä äiti että lapsi tarvitsevat apua.
4/10
— Elina Pekkarinen (@PekkarinenElina) November 24, 2024
Taas muistin, että puuttuminen vaatii helvetillistä uskoa omaan asiaan, sillä kanssaihmisiltä ei heru vain kiitosta. Omiakaan tunteitaan ei voi ennakoida, olin raivona ja häpeissäni. Härdelli on kamala lapsellekin.
Moni ajattelee, että helpommalla pääsee kun kääntyy pois.6/10
— Elina Pekkarinen (@PekkarinenElina) November 24, 2024
Uhkaaviin tilanteisiin ei pidä jäädä.
Itse poistuin soitettuani @112_Finland @PoliisiHelsinki tuli onneksi heti.
Kiitos teille 👆, että lasten asiat otetaan vakavasti.
Kiitos teille, jotka puolustitte vauvaa 💕
Ilman teitä olisin hajonnut atomeiksi 😔10/10#LapsenOikeudet
— Elina Pekkarinen (@PekkarinenElina) November 24, 2024