Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kehuu suomalaisten viranomaisten yhteistoimintaa ja reaktiovalmiutta Eagle S-aluksen haltuunotossa ja Suomenlahden kaapelirikkojen tutkinnassa. Ylen Ykkösaamussa lauantaina vieraillut ministeri ei ottanut kantaa kaapelirikkojen aiheuttajaan tai teon mahdolliseen tahallisuuteen, mutta totesi Suomen toimintakyvyn tulleen maailmalla huomatuksi.
– Kyllä tämä viesti on kuultu, Valtonen sanoi.
EU:ssa ja Natossa on jo ennen joulupäivänä tapahtunutta kaapelirikkoa kiinnitetty huomiota turvallisuuden ja navigoinnin vapauden turvaamiseksi Itämeren alueella, Valtonen totesi. Suomi kumppaneineen toimii aina kansainvälisen oikeuden pohjalta, hän alleviivasi.
– Olemme toisaalta nykyisten toimivaltuuksien puitteissa toimineet todella ripeästi, osoittaneet toimintavalmiutemme. Toisaalta, teemme kaiken mahdollisen nykyisen lain puitteissa, jotta voimme lisätä valvontaa ja läsnäoloa.
Valtonen mainitsee Naton Baltic Sentry-valvontaoperaation, joka ministerin mukaan lisää pelotetta ja nostaa mahdollisten sabotaasioperaatioiden kynnystä. Suomi lisää myös alueen vedenalaisen infrastruktuurin teknistä valvontaa. Valtonen huomautti myös olevan huoltovarmuuden kannalta tärkeää, ettei Suomi ole liian riippuvainen yksittäisistä merenalaisista yhteyksistä.
Itämeren alueella huolta herättänyt Venäjän varjolaivasto on riski kolmesta syystä, ministeri sanoi. Venäjä käyttää laivastoa kiertääkseen pakotteita ja rahoittamaan hyökkäyssotaansa Ukrainassa, ja huonokuntoinen varjolaivasto on lisäksi myös merkittävä ympäristöriski. Kolmas laivastoon liitetty riski on Valtosen mukaan juurikin sen muodostama uhka kriittiselle infrastruktuurille.
Suomen on tärkeää ylläpitää keinoja puuttua kriittisen infrastruktuuriin kohdistuviin uhkiin, riippumatta siitä, ovatko ne tahallisia vai eivät, Valtonen sanoi. Eri kysymys on se, voidaanko teot lopulta yhdistää valtiollisiin toimijoihin, hän muistutti.
– Luotan tutkintavaiheessa viranomaisiimme. Joka tapauksessa meidän pitää reagoida ja rakentaa pelotetta, ja erityisesti kykyämme säilyä toimintakykyisinä ja huoltovarmoina kaikissa oloissa.
EU:ssa pohditaan tällä hetkellä, miten varjolaivaston toimintaan voidaan kansainvälisen oikeuden puitteissa puuttua, Valtonen kertoi.
