Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle uutta aikakautta.
– Suomi on Nato-jäsenyyden myötä sotilaallisesti liittoutunut maa. Nyt Suomi arvioi turvallisuuttaan Naton yhteisen puolustuksen näkökulmasta, kantaa osaltaan vastuuta koko liittokunnan turvallisuudesta ja toimii Nato-liittolaisten rinnalla yhteisten arvojen puolesta, Valtonen sanoi eduskunnassa tiistaina puolustusselonteon esittelypuheenvuorossa.
Hänen mukaansa tässä ajassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostuvat seuraavat kokonaisuudet:
– Pidämme yllä vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta. Kehitämme ja ylläpidämme yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja edistämme kriisinsietokyvyn ja kokonaisturvallisuuden vahvistamista EU-tasolla. Tarkastelemme selonteossa turvallisuutta laajasta näkökulmasta. Keskeisellä sijalla ovat talouden kilpailukyky sekä sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, teknologinen suorituskyky sekä strategisten riippuvuuksien tunnistaminen ja hallinta, Valtonen sanoi.
Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, sitä vaikeampi on Valtosen mukaan erottaa talouden ja toisaalta turvallisuuden saran suorituskykyjä toisistaan.
– Suomi vahvistaa turvallisuuttaan tiivistämällä kahdenvälistä yhteistyötä ja vahvoja taloussuhteita erityisesti Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen sekä muiden liittolaisten ja kumppaneiden kanssa. Myös oma kansantaloutemme ja sen suorituskyky on keskeisessä roolissa.
Ulkoministeri myös painotti, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.
– Ulkopolitiikkamme perustuu arvopohjaiseen realismiin. Pidämme kiinni meille tärkeistä arvoista: demokratiasta, oikeusvaltiosta, ihmisoikeuksista, kansainvälisestä oikeudesta, rauhasta, tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja vapaudesta. Samalla olemme valmiita vuoropuheluun myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät jaa näkemyksiämme ja arvojamme. Haemme ratkaisuja yhteisiin haasteisiin kahdenvälisesti ja monenvälisesti, samanmielisten ja erimielisten maiden kanssa, Valtonen sanoi.
Hänen mukaansa tuki Ukrainalle on ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskiössä.
– Tuemme Ukrainaa sen puolustaessa itsenäisyyttään, suvereniteettiaan ja alueellista koskemattomuuttaan sekä koko Eurooppaa. Ukraina etenee valitsemallaan tiellä kohti Euroopan unionin ja Naton jäsenyyttä ja eritoten demokraattista ja oikeudenmukaista, läpinäkyvää, korruptiovapaata yhteiskuntamallia. Me seisomme Ukrainan tukena tällä tiellä. Suomen poliittinen ja taloudellinen tuki, puolustusmateriaaliapu sekä humanitaarinen apu Ukrainalle jatkuvat niin kauan kuin on tarpeen.
EU on jatkossakin tärkein vaikutuskanavamme
Valtosen mukaan Euroopan unioni on Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö sekä keskeisin ulkopoliittinen vaikutuskanavamme.
– Se, että olemme nyt Naton jäsen, ei vähennä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista merkitystä. Toimimme EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön syventämiseksi, strategisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, unionin laajentumisen edistämiseksi ja globaalin roolin vahvistamiseksi.
Hänen mukaansa Suomi tiivistää kahdenvälistä yhteistyötä liittolaisten ja kumppanien kanssa.
– Haemme tasaveroista vuoropuhelua ja yhteistyömahdollisuuksia myös muiden kuin viiteryhmämme maiden kanssa. Kumppanuuksia haetaan rajat ylittävien ja kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseen.
Valtonen korosti, että Suomen ulkopolitiikan pitkäaikainen tavoite on edistää kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä.
– Me tarjoamme rauhanvälitysosaamistamme ja suomalaisia ratkaisuja muun muassa koulutukseen ja luotettavaan digitalisaatioon. Suomelle pienenä maana on erityisen tärkeää, että kansainvälinen järjestys pohjautuu sääntöihin, ei voimankäyttöön. Toimimme aktiivisesti kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi. Tätä kautta saamme myös uusia kumppaneita ulkopolitiikkamme tueksi.
Samalla hän muistutti, että yksikään valtio ei pysty ratkaisemaan globaaleja haasteita yksin.
– Niihin vastaaminen vaatii yhteisiä ratkaisuja ja vastuunkantoa. YK maailmanjärjestönä on haasteistaan huolimatta sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän peruskivi. Me toimimme YK:n toimintakyvyn vahvistamiseksi. Suomi tavoittelee turvallisuusneuvoston vaihtuvaa jäsenyyttä kaudelle 2029—2030.
– Suomi toimii ensi vuonna Etyjin puheenjohtajana. Hyödynnämme tämän roolin puolustaaksemme järjestön periaatteita ja sitoumuksia Euroopan turvallisuuden perustana. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin turvallisuus ja yhteistyökonferenssista Etykistä, joka loi pohjan nykyiselle Ety-järjestölle. Helsingin päätösasiakirja vuodelta 1975 loi sitoumuksia paitsi valtioiden käytökseen toisiaan kohtaan myös suhteessa kansalaisiinsa, Valtonen jatkoi.
Turvallisuusympäristö on muuttunut
Ulkoministerin mukaan Suomen muuttunut turvallisuusympäristö näkyy uudessa selonteossa selkeästi.
– Painopiste on vahvasti turvallisuuspolitiikassa ulkopolitiikan rinnalla. Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia tai alueellista koskemattomuutta. Samalla Venäjän hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan. Myös Suomi on ollut hybriditoimien kohteena.
Hänen mukaansa Suomen tavoitteena on saada Venäjä lopettamaan sota ja alueiden laiton miehitys Ukrainassa ja torjua sen epävakautta lisäävät pyrkimykset.
– Suomi varautuu yhdessä EU-kumppaneiden ja Nato-liittolaisten kanssa Venäjän aggression laajenemiseen Euroopassa. Se, miten Suomi arvioi Venäjä-suhdetta ja yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa, riippuu Venäjän toimista.
Valtonen jatkoi, että samalla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet sekä tiivistyvät kahdenväliset järjestelyt, kuten DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa, vahvistavat turvallisuutta lähialueillamme.
– Nato-liittolaisena me arvioimme turvallisuuttamme liittokunnan yhteisen puolustuksen näkökulmasta.
– Samalla kun meillä on käsissämme paljon uutta, löytyy selonteosta paljon sellaista, mikä edustaa jatkuvuutta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kuten arvopohja, jolle toimintamme perustuu. Toiminnan perustana ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, Valtonen päätti.
