– Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjasi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamallakin. Yhdysvaltain vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa maanantaina.
Epävarmuuden keskellä Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä.
– Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella, hän totesi.
Elinkeinoelämältä viisi viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun
EK:n mukaan Venäjä-pakotteet on pidettävä voimassa, kunnes vastuukysymykset on ratkottu riittävän kattavasti eli todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen.
– Ilmassa ei ole mitään merkkiä siitä, miksi pakotteet olisivat höllentymässä – päinvastoin. EU valmistelee parhaillaan viidettätoista pakotepakettia. Myös pakotteiden kiertoon tulee puuttua entistä tiukemmin esimerkiksi lopputarkastuksin kolmansissa maissa.
EU:n geopoliittista valta-asemaa ei kasvata pakotepäätösten tekeminen konsensusperiaatteella. EK katsoo, että uskottavuutemme kannalta tulisi siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.
Toiseksi mahdollisen tulitauko- tai rauhansopimuksen lähtökohtana on aina oltava oikeudenmukaisuus Ukrainan näkökulmasta .
– Aidon sopimisen edellytyksenä ovat riittävät turvatakuut. Matka pitkän aikavälin pysyvään ratkaisuun on haastava: mihin rajat asetetaan ja miten sovitaan Venäjän korvausvastuista. Kaikki rauhanprosessin askeleet on joka tapauksessa otettava siten, että Ukrainan näkökulmat tulevat kokonaisvaltaisesti ja oikeudenmukaisesti huomioiduiksi, EK toteaa.
Kolmanneksi eurooppalaista puolustusteollisuutta on vahvistettava
EU:n omaa puolustusta on vahvistettava eurooppalaisessa yhteistyössä ja EU-rahoitusohjelmia vastaavasti kehittäen. Tämä on välttämätöntä myös Ukrainan riittävän aseistuksen tukemiseksi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa.
Neljänneksi EK:n mielestä Ukrainaa on autettava integroitumaan länteen ja EU-jäseneksi EU:n laajenemissuunnitelman ja jäsenyysehtojen mukaisesti.
– Tätä varten tarvitaan riittävät rahoitusratkaisut, jotka tulee olla sidottuja Ukrainan reformitoimiin jäsenehtojen täyttämiseksi ja väärinkäytösten välttämiseksi.
Lisäksi elinkeinoelämä esittää, että Ukrainan länsi-integraatioon tarvitaan EU:lta jälleenrakennussuunnitelma ja sen määrätietoinen toimeenpano.
Tällä hetkellä monet Ukrainan jälleenrakentamisen aktiivisimmat toimijat tulevat Euroopan ulkopuolelta: Turkista, Aasiasta ja Yhdysvalloista.
– Euroopan tulee nyt organisoitua määrätietoisesti ja ripeästi, jotta Ukrainaa päästään jälleenrakentamaan kestävästi ja vastuullisesti – eurooppalaista osaamista hyödyntäen, EU-standardeihin tukeutuen ja tulevaa EU-jäsenyyttä edistäen.
EK:n mielestä uuden komission tulisi viipymättä laatia EU:n Ukraina-jälleenrakennussuunnitelma, jonka puolesta EK on vedonnut jo aiemmin, ja jota myös Euroopan parlamentti on pyytänyt päätöslauselmassaan heinäkuussa 2024.
