Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssotansa helmikuussa 2022 Kreml on toistuvasti uhkaillut ydinaseiden käytöllä, jos länsi jatkaa aseapuaan Ukrainalle. Taktiikka on osoittautunut tutkija Olivia Jantšikin mukaan erittäin tehokkaaksi, sillä riskejä kaihtelevat läntiset johtajat ovat tietoisesti hidastaneet asetoimituksia Ukrainaan pelätessään konfliktin eskaloitumista ydinsodaksi.
– Tällaisella epäröinnillä voi olla tulevaisuudessa vakavia vaikutuksia kansainväliseen turvallisuuteen. Ellei länsi vastaa Vladimir Putinin ydinasepelotteluun, on hyvin todennäköistä, että hän jatkaa tällaista taktiikkaa. Jotkut muut pyrkivät väistämättä seuraamaan hänen esimerkkiään. Tämä voi syöstä koko maailman uuteen kansainvälisen epävakauden aikakauteen valtioiden kiiruhtaessa varmistamaan oman ydinpelotteen myös itselleen, Atlantic Council -ajatushautomon Euraasia-keskuksessa työskentelevä Jantšik toteaa artikkelissaan.
– Suuri osa Venäjän sapelinkalistelusta on hänen mukaansa ollut tarkoituksellisen epämääräistä ja sen koreografia huolella suunniteltua, jotta vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Sodan ensimmäisinä päivinä Vladimir Putin ilmoitti hyvin julkisesti asettavansa maansa ydinasevoimat erityiseen hälytystilaan ja varoitti, että jokainen, joka yrittää puuttua Venäjän hyökkäykseen, joutuu kohtaamaan seurauksia, jollaisia ”ette ole koskaan historiassanne kokeneet”, Jantšik sanoo.
Syyskuussa 2022 Putin toisti uhkauksensa ja varoitti, että kyse ei ole bluffista. Entinen presidentti ja pääministeri Dmitri Medvedev, joka toimii nykyisin Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajana, on laukonut ydinuhkauksia vielä useammin ja rajumpia sanakäänteitä viljellen.
Vaikka tällaiset uhkaukset rikkovat valtioiden välisen vastuullisen kanssakäymisen normeja, ne ovat Jantšikin mukaan sopusoinnussa sen tarkoituksellisen epämääräisyyden kanssa, joka ydinasedoktriiniin tyypillisesti kuuluu. Hän viittaa brittiläisen Chatham House -ajatushautomon kansainvälisen turvallisuuden tutkimusohjelmassa toimivan Marion Messmerin lausuntoon, jonka mukaan liian yksiselitteisesti ilmaistu punainen linja houkuttelee vastustajaa iskemään juuri sen alle.
Kreml pyrkii ydinaseuhittelullaan ylläpitämään mahdollisimman suurta epävarmuutta ja keskittämään länsimaiden huomion mahdollisten virhearviointiensa riskeihin, Jantšik arvioi.
– Venäjä on uhkaillut ydinaseiden käytöllä tai vihjaillut siitä monissa eri yhteyksissä, mutta pysytellyt tarkoituksellisen epämääräisenä mahdollisten laukaisevien tekijöiden suhteen luodakseen illuusion, että Putin on valmis käyttämään ydinaseita matalalla kynnyksellä, hän sanoo.
– Kun jokainen Kremlin esittämistä punaisista linjoista on ylitetty, Putinin ydinaselinja ei kuitenkaan ole muuttunut. Vuoden 2022 lopulla Ukraina vapautti useita miehitettyjä kaupunkeja, jotka Putin itse oli aiemmin julistanut ”ikuisesti” venäläisiksi, mutta edes siihen ei vastattu ydinasein, kuten oli uhattu, hän toteaa.
– Jos Putinin sallitaan normalisoida ydinaseilla kiristäminen ulkopolitiikan välineenä, pitkäaikaiset ydinsulkualoitteet romahtavat ja maailma siirtyy uuteen vaaralliseen ydinaseistetun epävakauden aikakauteen, Jantšik varoittaa.
