Ilmakehän elohopeapitoisuudet ovat laskeneet pohjoisella pallonpuoliskolla jopa kymmenen prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Elohopean väheneminen on hyvä uutinen, mutta herättää samalla kysymyksiä siitä, miksi globaalit päästötiedot kertovat päinvastaista.
PNAS-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin ilmakehän elohopean trendejä ja niiden syitä pohjoisella pallonpuoliskolla viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana.
Tutkijat analysoivat mittauksia 51 asemalta pohjoisella pallonpuoliskolla. Tulokset osoittivat, että elohopeapitoisuuden lasku on yleistä lähes kaikilla alueilla. Koko alueen elohopeapitoisuudet ovat vähentyneet jopa 10 prosenttia vuosien 2005 ja 2020 välillä.
Tutkijat selvittivät tietokonemallien avulla mahdollisia syitä pitoisuuden kehitykselle.
Todennäköisintä on, että ihmisten toiminnasta aiheutuvat elohopeapäästöt ovat vähentyneet. Tämä on kuitenkin ristiriidassa globaalien päästötietolaskelmien kanssa.
– Elohopean pitoisuuden väheneminen on erittäin hyvä uutinen. Se osoittaa, että globaalit ponnistelut elohopeasaastumisen torjumiseksi, kuten YK:n ympäristöohjelman elohopeaa koskeva Minamatan yleissopimus, ovat saattaneet onnistua päästöjen hidastamisessa, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Katriina Kyllönen sanoo tiedotteessa.
– Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta ymmärrämme paremmin, miksi nykyiset kansainväliset päästötiedot eivät heijasta tätä vähenemistä.
Tieto on tärkeää, jotta elohopeasaastumisen kehitystä tulevaisuudessa voidaan ennustaa tarkasti.
Tutkimus sai alkunsa havainnosta, että mittausasemat ovat yleisesti raportoineet elohopeapitoisuuksien laskusta viime vuosina. Globaalit päästötiedot kuitenkin viittaavat siihen, että ihmisten toiminnasta johtuvat elohopeapäästöt ovat maailmanlaajuisesti lisääntymässä.
Tämä ristiriita sai tutkijat kysymään, laskevatko ilmakehän elohopeapitoisuudet kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mittausasemilla. Tai onko mahdollista, että jokin muu päästölähde tai muutokset elohopean poistumisessa ilmakehästä ovat vaikuttaneet havaittuihin laskuihin?
– Tutkimus osoittaa, että pitkäjänteinen ja korkealaatuinen seuranta osana globaalia verkostoa tuottaa arvokasta uutta tietoa maapallomme tilasta ja haastaa nykykäsityksiä – tässä tapauksessa myönteiseen suuntaan, Katriina Kyllönen sanoo.
Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana kolme suomalaista tutkimusasemaa Pallakselta, Hyytiälästä ja Virolahdelta. Asemia ylläpitävät Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto.
Elohopea on raskasmetalli, jota esiintyy luonnollisesti ympäristössä, mutta sitä vapautuu ilmakehään erityisesti ihmisen toiminnasta, kuten hiilen poltosta ja teollisuudesta.
Ilmassa elohopea esiintyy yleensä kaasumaisessa muodossa, ja sadeveden mukana sitä päätyy maahan ja vesistöihin, missä se voi muuttua erityisen haitalliseksi muodoksi nimeltä metyylielohopea.
Elohopea on terveydelle vaarallinen aine, ja se voi kertyä ihmisen elimistöön, erityisesti aivoihin ja hermostoon. Lisäksi elohopea voi kertyä ravintoketjuun, erityisesti kaloihin, jolloin se päätyy ihmisten ja eläinten elimistöön.
