Rahalla ostettava poliittinen vaikutusvalta on Yhdysvalloissa ikuisuusongelma, joka on kuitenkin presidentti Donald Trumpin toisella kaudella saanut uuden, aiempaa näkyvämmän muodon.
Maailman rikkain ihminen Elon Musk lahjoitti viime vuoden vaaleissa Trumpin ja muiden republikaaniehdokkaiden kampanjoihin häkellyttävät 288 miljoonaa dollaria (reilut 217 miljoonaa euroa), ja nyt hän käyttää Trumpin hallinnossa hätkähdyttävän suurta valtaa.
Trump on valtuuttanut Muskin tehostamaan valtionhallinnon toimintaa ja etsimään säästökohteita. Samalla hänelle on käytännössä annettu valtuudet tehdä mielivaltaiselta vaikuttavia päätöksiä ja toteuttaa niitä omavaltaisesti riippumatta siitä, kenen toimivaltaan kyseisten asioiden hoitaminen Yhdysvaltojen virallisissa päätöksentekorakenteissa kuuluisi.
Elon Muskin vallan laajuudesta kertoo, että hänelle on annettu pääsy useisiin valtionhallinnon tietojärjestelmiin. Hän pääsee tarkastelemaan yhdysvaltalaisten arkaluontoisia tietoja, kuten sosiaaliturvan vastaanottajien henkilötietoja ja heidän saamiaan etuuksia. Muskin vetämä ryhmä tavoittelee pääsyä myös verottajan tietojärjestelmään, joka sisältää muun muassa veronmaksajien henkilötunnuksia, kotipaikkoja, tilinumeroita ja palkkatietoja.
Erityisen poikkeukselliseksi Muskin vallan tekee se, että hänen roolinsa Donald Trumpin hallinnossa on jätetty ilmeisen tarkoituksella täysin epämääräiseksi. Presidentti nimitti kautensa alussa Muskin johtamaan uutta DOGE-lempinimellään paremmin tunnettua ”Hallinnon tehostamisen virastoa”, joka nimestään huolimatta ei ole valtion virasto.
Musk esiintyy päivittäin julkisuudessa DOGEn johtajana, mutta kun hänen valtansa rajoja koeteltiin oikeudessa, Trumpin hallinnon asianajaja ilmoittikin, ettei Muskilla ole DOGEssa minkäänlaista virallista asemaa: Musk ei olekaan DOGEn johtaja tai edes DOGEn työntekijä. Asetelmalla pyrittiin mitä ilmeisimmin rajoittamaan oikeuslaitoksen mahdollisuuksia puuttua Muskin toimintaan.
Elon Muskin viralliseksi rooliksi on ilmoitettu valtionhallinnon erikoistyöntekijä, mikä on sekin yksi keino kiertää valtionhallinnon vastuumekanismeja. Muskin liiketoiminta muun muassa satelliittien ja avaruusteknologian saralla on tiiviisti kytköksissä Yhdysvaltojen valionhallintoon, ja hänen olisi helppo kasvattaa säästötoimien varjolla omaa varallisuuttaan. Erikoistyöntekijänä hänen ei kuitenkaan tarvitse tehdä julkista selontekoa taloudellisista kytköksistään, joten esimerkiksi tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt tai edes kongressin jäsenet eivät voi pitää silmällä mahdollisia eturistiriitoja hänen toiminnassaan. Vastuu valvonnasta on valtionhallinnon sisäisillä valvontaviranomaisilla – joiden itsenäisyyttä Trump on jo koetellut perusteettomilla irtisanomisilla.
Erikoistyöntekijä saisi tehdä valtiolle töitä korkeintaan 130 päivää vuodessa. Muskin kerrotaan paiskivan DOGE:n työhuoneellaan töitä viikot ympäri, joten työpäivien maksimimäärän luulisi tulevan nopeasti vastaan. Musk ei kuitenkaan nosta työstään palkkaa, ja on epäselvää, laskeeko kukaan hänen työtuntejaan niin, että 130 päivän voitaisiin osoittaa umpeutuneen.
Muskille luotu täysin uudenlainen asema on osa Trumpin pyrkimystä kasvattaa presidentin valtaoikeuksia. Kongressi on sivuutettu prosessissa kokonaan, vaikka sen tehtäviin kuuluisi osallistua päätöksentekoon, kun presidentti nimittää hallintoonsa merkittäviä vallankäyttäjiä. Muskin nimitys epäviralliseen ja epämääräiseen tehtäväänsä ei ole kongressin vahvistama, eikä kongressi ollut mukana myöskään epävirasto DOGEn perustamisessa, vaikka oikean viraston perustaminen olisi vaatinut kongressin päätöksen.
DOGE on myös toimintansa alusta alkaen – mitä ilmeisimmin Muskin johdolla – ryhtynyt toimiin, joiden ei pitäisi olla mahdollisia ilman kongressin hyväksyntää. Päätökset valtion rahankäytöstä ovat kongressin eivätkä presidentin vastuualuetta, eikä kenenkään presidentti-instituution alaisuudessa toimivan pitäisi voida lakkauttaa kongressin perustamia virastoja tai keskeyttää rahan käyttämistä tarkoituksiin, joihin kongressi on rahaa myöntänyt. Juuri näin Musk on kuitenkin tehnyt.
Elon Musk vaikuttaa valmiilta kävelemään myös Donald Trumpin kabinetin jäsenten eli hänen hallintonsa ministerien ja muiden keskeisten päättäjien yli. Hän muun muassa lähetti ministereiden ja virastojen johtajien tietämättä suoraan näiden alaisille sähköpostin, jossa heidän käskettiin raportoida Muskille sähköpostitse kuluneen viikon työsuorituksestaan. Kun Trump ja hänen kabinettinsa ensi kertaa kokoustivat, kabinettiin kuulumaton Musk oli kokouksessa mukana, eivätkä äänessä olleet kabinetin jäsenet vaan Trump ja Musk.
Viime viikkoina Muskin valta on vaikuttanut lähes rajattomalta, mutta tilanne saattaa jäädä lyhytikäiseksi. Muskin toimista on nostettu lukuisia oikeusjuttuja, ja oikeusprosessien edetessä nähdään, onnistuvatko tuomarit palauttamaan hänet ruotuun hänen roolinsa tahallisesta hämärryttämisestä huolimatta. Muskin toiminta on myös suututtanut monet äänestäjät, ja ennen pitkää republikaanipoliitikot saattavat kokea tarpeelliseksi ryhtyä toimiin häntä vastaan Trumpin vihan uhallakin. Toisin kuin Trumpin, joka ei voi asettua ehdolle kolmannelle kaudelle, republikaanipuolueen täytyy ajatella puolueen tulevaisuutta myös nykyistä presidenttikautta pidemmälle.
Kaikkein nopeimmin Muskin siivet saattaa kuitenkin polttaa karrelle Trump itse. Toistaiseksi presidentti on vaikuttanut nauttivan ystävänsä paistattelusta parrasvaloissa, mutta ennen pitkää hän saattaa kaivata itselleen isomman siivun julkisuuden valokeilasta. Kahden vahvan persoonan on myös helppo kuvitella riitaantuvan. Musk käyttää valtaansa Trumpin armosta, ja vaikka välirikosta ei juuri nyt olekaan minkäänlaisia merkkejä. Trumpin armollisuus voi loppua täysin odottamatta hetkenä minä hyvänsä.
