Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen arvioi viimeaikaisten kaapelirikkojen koettelevan puolustusliitto Naton valmiutta.
Ruotsin viranomaiset nousivat viime yönä Ruotsin ja Latvian välisen datakaapelin vaurioittamisesta epäillylle rahtialukselle. Maltalle rekisteröity Vezhen on ankkuroituna Karlskronan lähelle, ja sen ankkurissa on havaittu vaurioita. Latvian pääministeri Evika Silinan mukaan maa tekee yhteistyötä Naton kanssa tapauksen selvittämiseksi.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savolan (kesk.) mukaan Itämerellä on nyt käytössä ”Suomen malli”, jossa törkeästä tuhotyöstä epäilty alus takavarikoidaan välittömästi. Edellisestä kaapelirikosta on vain kuukausi. Suomen viranomaiset takavarikoivat joulukuun lopulla Eagle S -öljytankkerin, jota epäiltiin Suomen ja Viron välisten datakaapelien ja sähköyhteyden vahingoittamisesta ankkuria raahaamalla.
– Itse en usko vahinkoihin, vaan pahansuopaisuuteen, Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan.
– Ai, taas uusi vahinko? Ei varmastikaan. Vain kuukausi edelliskerrasta, kun Venäjän varjolaivaston Eagle S rikkoi kaapeleita meidän ja Viron väliltä ja taas. Kerran voi sattua vahinko, mutta ei kuukausittain, Heinonen jatkaa.
Tällä kertaa tuho kohdistui Latvian Ventspilsin ja Ruotsin Gotlannin väliseen tietoliikennekaapeliin Ruotsin talousvyöhykkeellä ja noin 50 metrin syvyydessä. Mediat kertoivat kaapelin vaurioituneen ”ulkoisen vaikutuksen seurauksena”.
Latvian merivoimat ilmoitti aiemmin tarkistaneensa Maltan lipun alla seilaavan Michalis San -tankkerin. Takavarikoitu Vezhen lähti Venäjältä Ust-Lugan satamasta tammikuun 24. päivänä.
Timo Heinosen mukaan on kiusallista, että EU-maan eli Maltan lipun alla kuljetaan Venäjän satamiin ja sieltä eteenpäin. Hän myös pohtii, eikö tämänkaltaisiin tapauksiin ole varauduttu ollenkaan merikaapeleita rakennettaessa.
Nato päätti alkuvuodesta aloittaa uuden Baltic Sentry -valvontaoperaation Itämerellä. Sen tavoitteena on turvata merenalaista infrastruktuuria ja ehkäistä Itämerellä tapahtuvia kaapelivaurioita.
– Nyt Naton joukot olivatkin niin sanotusti pelipaikalla nopeasti, ja jo eilen Aftonbladet kertoi yhteistyön viranomaisten ja Nato-joukkojen välillä alkaneen tehokkaasti, Heinonen toteaa.
Kansanedustaja kehottaa miettimään, onko merenalaisia kaapeleita mahdollista suojata uudenlaisin keinoin. Valvonnassa olisi päästävä tilanteeseen, jossa tärkeimpiä kohtia voitaisiin valvoa jatkuvasti ja näin ehkäistä tuhotöitä.
– Itse en usko hetkeäkään, että Itämeren kaapelirikot ja muut tuhot olisivat vahinkoja. Eivät ole. Tällaiset laivat eivät seilaa kymmeniä ja kymmeniä kilometrejä merellä ankkuri pohjassa, niin ettei sitä laivalla havaittaisi ja huomattaisi. Eikä ole sattumaa, missä ankkurit veteen on laskettu, Timo Heinonen kirjoittaa.
Tutkinnassa voi olla haastavaa löytää konkreettista näyttöä toiminnan tahallisuudesta ja siitä, kenen käskystä tai toimeksiannosta ankkurit on laskettu. Tällaisia keskusteluita tuskin käydään tavallisten puhelinten tai laivojen radioiden välityksellä.
– Seurataan tilannetta. Akuuttitilanne tulee hoitaa Suomen tapaan, mutta sitten seuraavaksi päästä jo tässä uuteen vaiheeseen ja etsiä keinot estää tällaisten toistuminen kerta kuussa. Neuvostoliiton johtaja Vladimir Leninhän aikanaan sanoi, että ”kokeile pistimellä. Jos on pehmeää, työnnä, ja jos on kovaa, väistä”. Jos Natolta ja EU:lta kovaa ei tule, niin homma jatkuu, Heinonen varoittaa.
