Yli puolet suomalaisista katsoo, että lihavuus pitäisi tunnistaa ja hoitaa terveydenhuollossa sairautena. Lääkeyhtiö Eli Lillyn teettämässä kyselyssä vain 28 prosenttia vastaajista piti lihavuutta kuitenkaan kroonisena sairautena.
Terveysalan tutkimus- ja konsultointiyritys IQVIA toteutti kyselyn Lillyn toimeksiannosta kesäkuussa 2026. Siihen vastasi yhteensä 1 515 suomalaista. Yleisväestöä edustavan 1 011 vastaajan otoksen lisäksi tutkimuksessa oli 504 henkilön lisäotos vastaajista, joiden painoindeksi oli vähintään 30.
Kaikista vastaajista 56 prosenttia katsoi, että lihavuus pitäisi tunnistaa ja hoitaa terveydenhuollossa sairautena. Vähintään 30 painoindeksin ryhmässä osuus oli 62 prosenttia.
Kroonisena sairautena lihavuutta piti kuitenkin vain 28 prosenttia kaikista vastaajista ja 33 prosenttia vähintään 30 painoindeksin ryhmästä.
Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee lihavuuden krooniseksi ja monitekijäiseksi sairaudeksi.
Elintapamuutoksiin uskotaan vahvasti
Kyselyn mukaan 57 prosenttia yleisväestöotoksen vastaajista arvioi, että pelkät elintapamuutokset riittävät useimmille lihavuutta sairastaville. Vähintään 30:n painoindeksin ryhmässä näin ajatteli 43 prosenttia.
Painon pudottamisen jälkeen saavutettujen tulosten säilyttäminen osoittautui kyselyssä harvinaisemmaksi. Painoa pudottaneista vastaajista 21 prosenttia kertoi saavuttaneensa tavoitteensa ja pystyneensä ylläpitämään tulosta. Vähintään 30 painoindeksin ryhmässä painonpudotusta yrittäneistä vastaava osuus oli kuusi prosenttia.
Lillyn Pohjoismaiden lääketieteellinen johtaja Lars-Petter Strand tulkitsee tulosten kertovan ristiriidasta suhtautumisessa lihavuuteen.
– Lihavuus nähdään edelleen usein elämäntapavalintojen seurauksena, vaikka samalla ymmärretään, että terveydenhuollon tukea saatetaan tarvita, Strand sanoo tiedotteessa.
Kyselyssä neljä kymmenestä vastaajasta piti lihavuuteen liittyvää stigmaa tai tuomituksi tulemisen pelkoa mahdollisena esteenä hoitoon hakeutumiselle. Vähintään 30 painoindeksin vastaajista 58 prosenttia mainitsi lääketieteellisen hoidon esteeksi hinnan tai vaikeuden päästä hoitoon.
Enemmistö hyväksyy lääkkeet osaksi hoitoa
Lihavuuslääkkeistä oli kuullut noin 90 prosenttia vastaajista. Kaikista vastaajista 64 prosenttia ja vähintään 30:n painoindeksin ryhmästä 72 prosenttia piti reseptilääkkeitä hyväksyttävänä osana lihavuuden hoitoa eikä ”oikotienä”.
Kaikista vastaajista 51 prosenttia ja vähintään 30:n painoindeksin ryhmästä 62 prosenttia katsoi, että julkisen terveydenhuollon pitäisi mahdollistaa lihavuuden hoitoon tarkoitetut reseptilääkkeet.
Tuloksia arvioitaessa on huomattava, että kyselyn tilaaja Lilly valmistaa itse lihavuuden hoidossa käytettäviä lääkkeitä.
Lihavuuslääkkeiden käyttö on Suomessa kasvanut nopeasti. Kelan mukaan niitä osti vuonna 2025 lähes 108 000 suomalaista, mikä oli 43 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa lääkkeiden kustannuksista jäi käyttäjien itsensä maksettavaksi.
Kyselyn mukaan vastaajat eivät määritelleet onnistunutta lihavuuden hoitoa pelkästään pudotettujen kilojen kautta. Keskeisiksi hyödyiksi nousivat terveys, toimintakyky, jaksaminen ja elämänlaatu.