Suomi kansainvälistyy ja englanninkielisen koulutuksen kysyntä lisääntyy. Kansanedustaja Noora Fagerström (kok.) on tyytyväinen siihen, että pian Suomessa on mahdollisuus käydä koulua ja suorittaa ylioppilastutkinto englanniksi.
Suomen väestörakenteella osaajapulaa ei ratkaista ilman koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Näistä osaajista kilpailee moni muukin maa ikääntyvässä Euroopassa.
– Englanninkielinen ylioppilastutkinto on konkreettinen vetovoimatekijä, joka auttaa saamaan Suomeen kansainvälisiä osaajia perheineen. Pärjätäksemme kilpailussa osaavasta työvoimasta, meidän on vahvistettava englanninkielisten julkisten palveluiden ja koulutuksen saatavuutta, Fagerström sanoo tiedotteessa.
Fagerströmin mukaan kyse ei ole pelkästään siitä, miten maahanmuuton prosessit toimivat ja miten työelämässä vastaanotetaan nämä tulijat, vaan myös palveluista heidän perheilleen. Yksi keskeinen ratkaisu onkin lisätä englanninkielisten koulutuspolkujen tarjontaa.
– Perheiden tehdessä päätöstä uudesta kotimaasta ovat lasten koulutusmahdollisuudet keskeisessä asemassa. Suomalaista koulutusjärjestelmää tuleekin kehittää houkuttelevaksi kansainvälisten osaajien silmissä. Tältä osin lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon merkitys on keskeinen, Fagerström toteaa.
Englanninkielinen ylioppilastutkinto mahdollistaa koulutukseen osallistumisen nykyistä paremmin maassa asuvalle vieraskieliselle väestölle ja paluumuuttajille. Suomi tarvitsee osaavaa työväkeä, eikä ketään korkeakoulukelpoiseksi pyrkivää kannata rajata ulkopuolelle.
– Pelkkä yo-tutkinto ei kuitenkaan riitä. Sen rinnalla on kiinnitettävä huomiota myös korkeakoulujen opetustarjontaan, jotta opintojatkumo olisi joustava ja saumaton myös lukiosta eteenpäin.
– Samalla tulee panostaa vieraskielisten nuorten mahdollisuuteen opetella kotimaista kieltä. Se on edellytys integroitumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään, Fagerström lisää.