Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan laskevan Suomessa 2020-luvulla aiemmin arvioitua nopeammin.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman uuden ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä noin 40 prosenttia vuosina 2005-2030. Tavoitteena on vähentää päästöjä vähintään 50 prosenttia, eli tavoitteesta jäädään vielä kymmenisen prosenttiyksikköä tuoreen ennusteen mukaan.
Vuonna 2020 ennustettiin, että päästöt laskisivat 37 prosenttia. Keskeisin syy päästöjen aiemmin arvioitua suurempaan laskuun on se, että nyt liikenteen ennustetaan Suomessa sähköistyvän aiemmin arvioitua nopeammin.
Suomessa on ennusteen mukaan noin 600[nbsp]000 sähkökäyttöistä henkilöautoa vuonna 2030. Vielä viime vuonna ennustettiin, että sähkökäyttöisiä autoja olisi 350[nbsp]000, eli nyt sähköautoja ennustetaan olevan lähes kaksinkertainen määrä. Sähköautoja oli Suomessa kesäkuussa 2021 noin 82[nbsp]000.
Ennusteen mukaan kaasukäyttöisiä henkilöautoja on vajaat 25[nbsp]000 kappaletta vuonna 2030. Syynä kaasuautojen melko pieneen määrään on epävarmuus autojen saatavuudesta 2020-luvun loppupuolella. Kaasuautoja oli kesäkuussa noin 15[nbsp]000.
Lisätoimia tarvitaan 1,25 megatonnia
Ennusteen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt vähenevät pääosin sähköistymisen vuoksi noin 15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja noin 38 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020. Tämä vastaa voimassa olevaa EU:n lainsäädännön velvoitetta, jonka mukaan uusien autojen hiilidioksidipäästöjen tulisi olla vuonna 2030 koko EU:ssa 37,5 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2021.
Keskeisiä selittäviä tekijöitä muutokselle ovat sähköautojen osuuden kasvu uusissa henkilöautoissa ja uusien polttomoottoriautojen energiatehokkuuden paraneminen. Polttomoottoriautojen kulutuksen ennakoidaan Suomessa laskevan noin kymmenen prosenttia vuosina 2021-2023.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuonna 2005 liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 megatonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 megatonnia.
Vuosina 2005-2019 päästöt vähenivät 1,6 megatonnia. Aiemmin on arvioitu, että päästöjen puolittamistavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin uusia toimia noin 1,65 megatonnin verran. Nyt ennuste päästövähenemästä vuoteen 2030 mennessä on noin 3,4 megatonnia eli vuoden 2030 tavoitteesta puuttuisi arviolta noin 1,25 megatonnia.
– Hyvä uutinen on se, että ennusteen mukaan lisää toimia päästöjen puolittamiseksi tarvitaan nyt vain noin 1,25 megatonnin verran. EU on asettanut uusia ilmastotavoitteita ja meillä on keinoja vastata niihin. Arvioimme esimerkiksi sitä, onko uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoo tiedotteessa.
Viime vuonna EU:n yhteinen päästövähennystavoite tiukkeni 40 prosentista 55 prosenttiin. Myös taakanjakosektorin ja sitä kautta liikenteen velvoitteet ovat tiukkenemassa lähivuosina.
Kokonaisarviointi liikenteen ja koko taakanjakosektorin toimenpiteiden riittävyydestä tehdään hallituksen budjettiriihen ilmastolinjausten mukaisesti keväällä 2022.
