Kiina on rakentanut kiistellyille raja-alueille yli 50 kylää, joiden asukkaille maksetaan niissä asumisesta, kertoo New York Times.
Yksi kylistä on nimeltään Qionglin, ja se sijaitsee Himalajan vuoristossa vain muutaman kilometrin päässä kiistellystä Intian ja Kiinan välisestä rajasta. Intia hallitsee rajan toisella puolella olevaa Arunachal Pradeshin maakuntaa, mutta Kiina pitää aluetta osana Tiibetiä ja siten Kiinaa. Kiinalais- ja intialaissotilaat ottavat alueella yhteen säännöllisesti.
Aiemmin Qionglin oli asumaton ja eristyksissä oleva laakso, jossa kävi vain lähinnä metsästäjiä. Kiinan hallitus kuitenkin rakennutti kaukaiseen laaksoon kylän asfaltoitune teineen ja identtisine taloineen.
Qionglin ei ole yksin. Kiinan rajaseudut ovat täynnä vastaavia uusia kyliä.
Kiinan länsiosissa kylät vahvistavat Kiinan aluevaatimuksia Bhutania, Intiaa ja Nepalia vastaan. Pohjoisessa ne ylläpitävät rajaturvallisuutta ja kehittävät kauppaa Keski-Aasian maiden kanssa. Etelässä niiden tarkoitus on torjua huumeiden salakuljetusta Kaakkois-Aasiasta.
Uudet kylät ovat selvä osoitus siitä, että presidentti Xi Jinping pyrkii vahvistamaan keskusvallan kontrollia kaukaisista alueista. Satelliittikuvista selviää, että uusia kyliä on rakennettu muun muassa jokaiseen Himalajan laaksoon, jossa sijaitsee Bhutaniin, Nepaliin tai Intiaan kulkeva sola.
Kylien ansiosta Kiinalla on hyvä tekosyy rakentaa teitä aivan rajan pintaan. Lisäksi raja-alueille saadaan kylien ansiosta internet-yhteys sekä sähköverkko.
Nämä panostukset infrastruktuuriin mahdollistavat tarvittaessa nopean sotilasjoukkojen siirtämisen alueelle. Samalla kylien asukkaat voivat tarkkailla rajaseutua ja raportoida luvattomista rajanylityksistä.
Uusista kylistä yksi sijaitsee Intian puolella, 11 taas Bhutanin puolella. Vuonna 2020 eräs kiinalaisen piirikunnan virkamies kertoi, että raja-alueille siirretään asumaan lähes 3 000 ihmistä rajaa turvaamaan.
– Kiina ei halua, että ulkopuoliset voivat kävellä rajan yli ilman, että heidän läsnäolonsa huomataan turvallisuusjoukkojen tai kansalaisten toimesta, arvioi Tiibet-tutkija Matthew Akester.
Alueet, jonne Kiina on kyliä rakentanut, eivät kuitenkaan ole kovinkaan soveltuvia asutukselle. Tiet peittyvät joka talvi syvään lumeen, ilma on ohutta ja maaperä soveltumaton maanviljelyyn. Houkutellakseen asukkaita kyliin kommunistipuolue on tehnyt asunnoista halpoja, järjestänyt asukkaille erilaisia tukia sekä tarjonnut mahdollisuutta toimia osa-aikaisena rajavartijoina rahaa vastaan.
Tutkija Brahma Chellaneyn mukaan Kiinan strategia muistuttaa tilannetta Etelä-Kiinan merellä, jossa maa rakentaa keinotekoisia atolleja vahvistamaan aluevaatimuksiaan.
– Tässä erottuu nopeus ja viekkaus, jolla Kiina uudelleenjärjestelee tilannetta välittämättä geopoliittisista seuraamuksista. Kiina sijoittaa uudisasukkaita kokonaan uusille Himalajan raja-alueille rakentaakseen niistä ensimmäistä puolustuslinjaansa, Chellaney pohtii.
Lisäksi kylien tavoitteena on muuttaa alueen väestöpohjaa. Kylissä ei näy tiibetinbuddhalaisia luostareita tai temppeleitä, mutta pääaukiot ovat täynnä Kiinan lippuja ja Xi Jinpingin kuvia. Kyliin houkutellaan myös tiibetiläisiä paimentolaisia, joiden perinteinen vaeltava elinkeino halutaan korvata palkkatyöllä.
– [Kiina] haluaa muuttaa sekä alueen maantiedettä että väestöä, Akester tiivistää.
Kiinan yleisradioyhtiö CCTV julkaisi hiljattain dokumentin, jossa kiinalaisviranomaiset matkustivat tiibetiläiseen Dokhan kylään houkutellakseen asukkaita muuttamaan uusiin rajakyliin. Kun tiibetiläinen Tenzin kertoi, että he pärjäävät kylässä appelsiineja viljellen hyvin, sai hän osakseen toruja.
– Viranomaiset kritisioivat Tenziniä siitä, että hän käytti ikäänsä ja uskontoaan tekosyynä jarruttaakseen uudelleenasuttamista, dokumentissa sanottiin.
Lopulta 143 Dokhan asukasta muutti uuteen rajakylään.
