Entinen suurlähettiläs Hannu Himanen sanoo Verkkouutisten Sanna Ukkola Show:ssa, että Suomen poliittinen johto käytti niin sanottua Nato-optiota keinona puolustusliiton jäsenyyden torjumiseen.
Nato-optio vakiintui suomalaisessa poliittisessa keskustelussa sanastoon vuosituhannen vaihteessa.
– Nato-option taakse oli kätevä piiloutua. Sen mukaan pidämme yllä mahdollisuutta liittyä Natoon, mutta ei nyt vaan joskus tulevaisuudessa, Himanen toteaa.
Nato-optiota pidettiin Suomessa yllä aina 2020-luvun alkuun saakka, kunnes maa hakeutui Naton jäseneksi. Himaselta kysytään suoraan, piiloutuiko myös vuosien 2012-2024 presidentti Sauli Niinistö Nato-option taakse.
Entinen suurlähettiläs ei suoraan syytä Niinistöä ”Nato-option taakse piiloutumisesta”, mutta huomauttaa Niinistön Nato-kannan olleen hyvin varovainen ennen Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa hyökkäyssotaa.
Hän ottaa puheeksi myös toimittaja-kirjailijan Risto Uimosen kirjoittaman kirjan Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti (WSOY, 2023). Siinä otetaan esille Niinistön suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen eri aikoina. Kirjassa otetaan esille Niinistön vuonna 2012 antama haastattelu, jossa hän toteaa, ettei Suomi hakeudu Naton jäseneksi hänen presidenttikautensa aikana.
– Hän [Sauli Niinistö] oli siihen saakka esiintynyt Naton kannattajana, koska se oli kokoomuksen kanta. Sitten hän muutti kantaansa syystä, joita voimme vain arvailla. Niinistö tuntui pysyneen siinä kannassaan hyvin tiiviisti noin joulukuuhun 2021 saakka.
Koko Suomen poliittinen johto kääntyi vahvasti Nato-jäsenyyden kannalle heti helmikuun 2022 jälkeen. Himanen itse on sitä mieltä, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon huomattavasti aikaisemmin.
– Se olisi ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista, Himanen toteaa.
Samalla hän myöntää, että asia ei ole yksinkertainen eikä hän vähättele aiheeseen liittyvien ongelmien mittasuhteita. Suomessa kansalaisten keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus ei ollut korkealla ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Toisaalta Himanen uskoo kansalaisten mielipiteiden olleen erilaisia, jos maan poliittinen johto olisi ollut avoimesti Nato-jäsenyyden kannalla jo aiemmin.
LUE MYÖS:
Sanna Ukkola Show: Venäjän merirajailmoitus on hybridisotaa ja hyvin vakava asia
