Nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvanut merkittävästi. Asia ilmenee tuoreen nuorisobarometrin tuloksista.
Vuonna 2024 ainakin jonkin verran politiikasta on kiinnostunut 63 prosenttia, kun osuus vuonna 1997 oli yhteensä kolmannes nuorista. Nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on siis lähes kaksinkertaistunut.
Alimmillaan kiinnostus oli vuonna 2008, vain 27 prosenttia.
– Suomalainen yhteiskunta on tarjonnut nuorille tarttumapintaa 1990-luvulta lähtien. Huolet nuorten laajamittaisesta irtautumisesta yhteiskunnasta tai vähäisestä kiinnostuksesta politiikkaa kohtaan eivät saa nuorisobarometreista tukea, toteaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski tiedotteessa.
Nuorten kiinnittyneisyys suomalaiseen yhteiskuntaan onkin vahvaa myös muutoin: 72 prosenttia nuorista kokee kuuluvansa siihen kiinteästi ja luottamus useimpiin yhteiskunnallisiin instituutioihin on noussut. Suomalaiset nuoret kiinnittyvät luontevasti kansainvälisiin instituutioihin: sekä eurooppalaiseksi itsensä kokevien nuorten, että Euroopan unionin jäsenyyttä hyödyllisenä pitävien nuorten määrä on kasvanut. Eniten on kasvanut luottamus Suomen uusimpaan kansainväliseen viiteyhteisöön puolustusliitto Natoon.
Luottamus turvallisuusalaan on ollut korkealla tasolla läpi mittauskertojen: eniten nuoret luottavat puolustusvoimiin ja poliisin, mutta myös tasavallan presidenttiin.
Huolestuttava tieto on se, että nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt merkittävästi. Vuonna 2016 peräti 83 prosenttia vastaajista suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimisesti, mutta vuonna 2024 osuus oli 61 prosenttia. Optimististen osuudessa on huomattavaa laskua myös vuosista 2018 ja 2021.
– Päätöksentekijöiden tulee ryhtyä konkreettisiin toimiin nuorten tulevaisuususkon palauttamiseksi ja luomaan puheessaan toivoa kriisien lietsomisen sijaan, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ida Leino.
Nuorten tulevaisuusodotuksista eli tässä tapauksessa asioista, joita he haluavat saavuttaa 35 ikävuoteen mennessä, selkeästi tärkein on läheiset ystävät. Sen sijaan perheen merkitys nuorten tulevaisuusodotuksissa on pudonnut. Kun vuonna 1998 perheen saavuttamista tärkeänä piti 86 prosenttia, oli osuus viime vuonna 69 prosenttia.
Nuorten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä on seurattu nuorisobarometreissa vuodesta 1997 lähtien. Tyytyväisyys on vaihdellut vuosien aikana aaltoliikkeen omaisesti, hiljalleen kuitenkin laskien. Eniten kiitettäviä arvosanoja annettiin 2002. Tuolloin arvosanojen 9 ja 10 elämälleen antaneiden osuus oli 61 prosenttia. Vuonna 2024 yhteensä 44 prosenttia antoi kiitettävän arvosanan elämälleen.
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita tutkiva kyselytutkimus. Vuoden nuorisobarometri 2024 keskittyi tutkimaan muutoksia Nuorisobarometrien 30-vuotisen historian aikana. Nuorisobarometrien pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin.
Tutkimus toteutettiin yhdistelmänä puhelinhaastattelua sekä verkkotiedonkeruuta. Puhelimitse vastasi 1 006 vastaajaa. Verkkovastaajia oli 1 347. Kahden tiedonkeruun yhdistelmä toteutettiin toista kertaa nuorisobarometrin historiassa. Vertailut aiempiin vuosiin on laskettu puhelimessa vastanneiden osalta.
