Kouluterveyskyselyiden perusteella alaikäisten nuorten humalahakuinen juominen ja tupakointi on vähentynyt. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö nuoret enää käyttäisi päihteitä. Viime vuosina tupakan tilalle ovat tulleet myös muut nikotiinituotteet kuten sähkötupakka ja nuuska.
Alkoholi- ja tupakkatuotteiden käyttö ja hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. On sanomattakin selvää, että mikäli nuori saa päihteitä haltuunsa ja käyttää niitä, hän tuskin kertoo asiasta avoimesti kotona.
On kuitenkin olemassa tiettyjä merkkejä, jotka voivat viitata alaikäisen nuoren päihteiden käyttöön.
Mannerheimin lastensuojeluliiton asiantuntija Minna Haapanen kertoo Verkkouutisille, että kun oman lapsen tai nuoren olemuksessa, käytöksessä, kaveripiirissä tai elintavoissa tapahtuu selkeitä muutoksia, on vanhemman hyvä olla valveilla asian suhteen.
– Huolta herättää myös se, jos nuori on haluton kertomaan, kenen kanssa ja missä viettää aikaa. Nämä tekijät eivät aina viittaa päihteidenkäyttöön vaan kyse voi olla myös esimerkiksi solmuista sosiaalisissa suhteissa, kiusaamisesta tai mielialaan liittyvistä haasteista.
Vanhemman on Haapasen mukaan tärkeää ottaa asia puheeksi matalalla kynnyksellä, kertoa havaitsemistaan muutoksista ja kysyä nuorelta asiasta.
Jos nuori tulee kotiin päihtyneenä, tämä todennäköisesti näkyy sammaltavassa puheessa, harittavassa katseessa tai horjuvassa kävelyssä. Niin alkoholin kuin tupakankin osalta käytön usein myös haistaa hengityksestä.
Jotkut merkit voivat viitata myös siihen, että nuori käyttää laittomia huumeita. Haapanen ajattelee, että huumeidenkäyttöön liittyy pitkälti samat merkit kuin alkoholiinkin liittyen.
– Huumeisiin liittyen huolta herättävää on myös se, jos nuori yhtäkkiä pyytää jatkuvasti rahaa ja on epäselvää, mihin hän sitä käyttää.
Moni vanhempi saattaa pohtia, miten nuorten päihteidenkäyttö kannattaa ottaa puheeksi. Haapasen mukaan murros- ja nuoruusikäiselle tyypillistä on, että aiempaan verrattuna nuori saattaa punnita tarkemmin, mitä asioita jakaa vanhemman kanssa.
Tällainen säätely on hänen mukaansa usein osa murrosiän kehityksellistä irtaantumista vanhemmista ja luonnollinenkin osa kasvua.
– Asian puheeksi ottaminen onkin aikuisen vastuulla ja paras keskustella päihteistä ja niiden vaikutuksista on ennen, kuin asiasta on herännyt huolta oman nuoren kohdalla.
Jos vanhemmalla on jo herännyt huoli nuoren mahdollisesta päihteiden käytöstä, asiasta kannattaa Haapasen mukaan kysyä avoimesti nuorelta itseltään.
– Jos nuori tulee kotiin päihtyneenä, kannattaa keskustelu avata vasta seuraavana päivänä, kun hän on saanut levätä Rohkaisisin avaamaan keskustelun rauhallisena hetkenä ja aidosti kuuntelemaan, mitä nuori asiasta kertoo.
Olipa syynä kokeilunhalu, ryhmäpaine, pahan olon helpottaminen tai jokin muu, nuoren päihteiden käytön taustalla on jokin syy.
– Aina se ei ole selvää nuorelle itsellekään ja tätä kannattaa pyrkiä avaamaan yhdessä turvallisen aikuisen kanssa. Joskus voi olla niinkin, että nuori on odottanut vanhemman ottavan asian puheeksi ja saattaa kokea jopa helpotusta, kun näin tapahtuu.
Vältä vahvoja tunnereaktioita
Usein vanhemmalla herää Haapasen mukaan ymmärrettävästi pelkoa, pettymystä ja epävarmuutta tilanteessa, jossa on huolta oman nuoren päihteiden käytöstä. Tämä on hänen mukaansa hyvä tunnistaa ja pyrkiä rauhoittamaan itsensä ennen keskustelua nuoren kanssa.
– Vaikka vanhemman hätääntyneet tunnereaktiot hyvin inhimillisiä ovatkin, ne eivät edesauta vuoropuhelua vaan nuori saattaa sulkeutua entistä enemmän.
Jos vanhempi haluaa ilmaista pettymystään, Haapasen mukaan nuorelle voi sanoa olevansa pettynyt tämän toimintaan ja samalla muistuttaa siitä, että nuori on yhä rakas ja tärkeä.
Entä millä keinoilla vanhempi voi puuttua lapsensa päihteiden- tai huumeidenkäyttöön?
Haapasen mukaan avainasemassa ovat puheeksi ottaminen ja pyrkimys keskusteluyhteyteen. Nuorelle on tärkeää perustella, miksi vanhempi on huolissaan nuorten päihteidenkäytöstä.
Jos kyseessä on päihteitä käyttävä kaveriporukka, asiasta keskusteleminen myös nuorten kavereiden vanhempien kanssa voi auttaa siinä, että tilanteeseen saadaan muutos.
– Tärkeää on myös pyytää mukaan ajoissa ulkopuolista apua. Monilla saattaa olla kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin, mutta on hyvä muistaa, että lastensuojelua voi konsultoida myös anonyymisti. Tukea voi hakea myös esimerkiksi koulukuraattorilta tai oman paikkakunnan nuorten päihdetyötä tekeviltä tahoilta.
Miten vanhemman tulee toimia tilanteessa, jossa hän löytää alkoholi- tai tupakkatuotteita nuoren hallusta? Haapasella on asiaan yksinkertainen ohje.
– Takavarikoisin tuotteet nuorelta ja avaisin keskustelun siitä, kuka ne on hänelle hakenut, mistä hän on saanut rahat niihin ja kuinka säännöllistä hänen käyttönsä on ollut. Tärkeää on myös pyrkiä tavoittamaan, miksi nuori on päätynyt käyttämään näitä.
Haapanen suositteleekin vanhempia puuttumaan lastensa päihteidenkäyttöön ehdottomasti mieluummin matalalla kuin korkealla kynnyksellä.
– Tärkeää on päästä puuttumaan tilanteeseen ennen kuin se kehittyy vaikeammaksi. On myös nuorelle tärkeä viesti, että hänen hyvinvoinnistaan huolehditaan ja hänestä välitetään. Etenkin huumausaineiden kohdalla välitön puuttuminen on ehdottoman tärkeää.
Kaverit ja ryhmäpaine voivat ajaa nuoren päihdekokeiluihin
Asiasta keskusteltaessa on tärkeä myös tiedostaa, mitkä tekijät ovat ajaneet alaikäisen nuoren käyttämään päihteitä tai huumeita.
Haapasen mukaan usein motiivina on kokeilunhalu tai kaveripiirissä vallitseva kulttuuri, jossa päihteet liittyvät porukalla ajanviettoon.
– Osalla nuorista syynä päihdekokeiluihin tai niiden käyttöön on pyrkimys helpottaa jännitystä, stressiä, ahdistusta tai muilla tavoin vaikeaa psyykkistä oloa, Haapanen kertoo.
LUE MYÖS:
Juotko liikaa? Asiantuntija kehottaa kysymään itseltään nämä asiat
Haittaako juominen työtäsi? Tunnista nämä vaaranmerkit