Kaikki Naton jäsenmaat sitoutuivat Vilnan huippukokouksessa vuonna 2023 käyttämään puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Espanjan sotilasmenot ovat kuitenkin edelleen vain 1,28 prosentin tasolla maan bkt:sta.
Vaikka Espanjakin on ohjannut lisää rahaa puolustukseen Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, Madridiin kohdistuu professori Andrew R. Novon ja toimittaja Natalia Hidalgo Martínezin mukaan yhä enemmän painetta tilanteessa, jossa eräät Keski- ja Itä-Euroopan valtiot vaativat jo minimitason nostamista 2,5 tai jopa kolmen prosentin bkt-tasolle.
Espanjan hallitus on ilmoittanut nostavansa maan puolustusmenoja tänä vuonna 9,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kun lähtötaso on alhainen, lisäystä ei heidän mukaansa voida pitää merkittävänä. Esimerkiksi Tanska kasvatti viime vuonna sotilasmenojaan peräti 39 prosentilla.
– Puolustus on harvoin ollut Espanjan hallituksille prioriteetti sen jälkeen, kun maan sotilasdiktatuuri vuonna 1975 päättyi. Ne ovat sen sijaan suosineet hyvinvointivaltion ja erityisesti maan sosiaaliturvajärjestelmän vahvistamista, Yhdysvaltain maanpuolustuskorkeakoulun strategian professorina toimiva Novo ja transatlanttisiin suhteisiin erikoistunut Hidalgo Martínez toteavat Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Toisin kuin Kreikalla, Espanjalla ei ole mainittavia kiistoja naapurimaidensa kanssa, ja toisin kuin Ranskalla, sillä ei ole merkittäviä intressejä entisissä siirtomaissaan. Venäjän ei katsota muodostavan välitöntä uhkaa Espanjan alueelliselle koskemattomuudelle toisin kuin Naton itäisen sivustan valtioissa.
Kesäkuussa 2022 toteutetussa kyselyssä 52 prosenttia espanjalaisista piti Venäjää suurimpana uhkana Espanjan turvallisuudelle, mutta espanjalaisten tuki Ukrainalle on alkanut Novon ja Hidalgo Martínezin mukaan osoittaa horjumisen merkkejä. Espanjalaisen Sigma Dos -tutkimusyhtiön tekemässä mielipidemittauksessa puolet espanjalaisista ilmoitti haluavansa pikaisen rauhan, vaikka Ukrainan olisi tehtävä alueluovutuksia. Tätä mieltä olivat erityisesti hallitsevan vasemmistokoalition kannattajat.
– Espanjan vasemmistopuolueissa vallitsee myös syvään juurtunut antimilitaristinen asenne, joka liittyy kenraali Francisco Francon diktatuurin muistoihin, Novo ja Hidalgo Martínez toteavat.
Espanjan vasemmistopuolueiden linja horjuttaa heidän mukaansa pääministeri Pedro Sánchezin pyrkimystä saavuttaa puolustusmenojen kahden prosentin bkt-taso edes vuoteen 2029 mennessä, vaikka se asetettiin kansalliseksi tavoitteeksi ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten.
Äärivasemmistolaisen Podemos-puolueen mielestä puolustusmenojen lisäykseen kaavaillut varat olisi sijoitettava Espanjan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän parantamiseen. Yksikään Sánchezin hallituskumppaneista ei pidä sotilaallista puolustusta vuoden 2025 budjetin painopistealueena.
