Helsingin ydinkeskustassa käynnistetty Esplanadi-kokeilu ei kasvattanut keskustan elinvoimaa, mutta haittasi alueen yritysten toimintaa, Helsingin yrittäjät katsoo tiedotteessaan.
Helsingin ydinkeskustassa käynnistettiin hyvin nopealla aikataululla ja alueen yrityksiä kuulematta kokeilu Esplanadien muuttamisesta yksikaistaisiksi sekä kävely- ja pyöräilyalueiden lisäämisestä loppukeväällä 2023.
Helsingin yrittäjien mielestä kaupungin ”ketterä” päätöksenteko käynnistää Esplanadeilla yllättäen merkittäviä toimintojen muutoksia vaikeutti alueen yritysten toimintaa.
– Alueen yritysten mukaan ottaminen kokeiluun jäi näennäiseksi. Yrityksillä ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, toteutetaanko kokeilua tai miten ja missä aikataulussa se toteutetaan. Yritysten osallistaminen keskittyi lähinnä Esplanadeille hankittaviin uusien kalusteiden ja kasvien valintaan, sanoo Helsingin yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala tiedotteessa.
Yrittäjien mukaan Esplanadi-kokeilu ei kasvattanut alueen vetovoimaa ensimmäisenä kesänä, eikä talvikaudella 2023–2024, vaikka Rautatieaseman seutuville saapui edellisvuotta enemmän ihmisiä. Kuluneena toisena kesänä alueen kävijämäärä kasvoi edelliskesästä, mihin vaikutti muun muassa poikkeuksellisen pitkään jatkunut lämmin sää.
Alueella toimivien yritysten myynti kuitenkin laski lähes 60 prosentilla ja kasvoi vain 16 prosentilla yrityksistä verrattuna edelliseen kesään. Kokeilu ei vetänyt alueelle lisää ostavia asiakkaita tai saanut heitä viipymään pidempään.
Esplanadi-kokeilu on jakanut kaupunkilaisten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Autolla liikkuneet ovat kokeneet liikkumisen alueella hankalaksi. Alueella ja muualla keskustassa toimivien yritysten näkemykset kokeilusta ovat olleet varsin kielteiset, ja kokeilun toivottiin päättyvän mahdollisimman nopeasti.
Kokeilu haittasi yritysten toimintaa
Alueella toimivien yritysten kokemukset Esplanadi-kokeilusta olivat pääosin negatiivisia: yritysten toiminta vaikeutui ja myynti laski kokeilun aikana. Liikkuminen autolla keskustassa hankaloitui ja yritysten lähistöltä poistui maanpäällisiä pysäköintipaikkoja, mitkä vaikuttivat yrityksissä asiointiin. Nopeat pysähtymismahdollisuudet ovat tärkeitä niin palveluyritysten asiakkaille kuin kuljetusliikkeille ja takseille.
Kokeilulla oli kielteisiä vaikutuksia etenkin yritysten huoltoliikenteeseen katujen ruuhkautumisen, pidentyneiden kuljetusmatkojen, pysähtymismahdollisuuksien puutteiden ja kuormien purun ongelmien vuoksi. Myös erilaisen liikkuvan palveluliikenteen toiminta keskustassa vaikeutui.
– Alueen yritykset ovat olleet huolissaan siitä, että mielikuva sujuvasta asioinnista keskustassa on heikentynyt, eivätkä autoilevat asiakkaat enää koe olevansa tervetulleita keskustaan. Yritysten toimintaedellytysten ja keskustan elinvoimaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös autoilevilla asiakkailla on halukkuutta saapua keskustaan asioimaan, sanoo Oksala.
Esplanadi-kokeilu vaikutti yrittäjien mukaan negatiivisesti tavara- ja henkilökuljetuksiin sekä kaupan alan yritysten toimintaan. Joillekin ravintola-alan yrityksille kokeilu oli terassikaudella hyödyllinen. Pitkällä kylmän ja sateisen kelin ajanjaksolla syksystä loppukevääseen ei laajennettuja kävelyalueita rakenteineen voinut kuitenkaan hyödyntää.
Alueella toimivien yritysten kokemuksia kartoitettiin kokeilun aikana elinvoimakyselyillä ja työpajoissa. Yritysten arvostelu Esplanadi-kokeilua kohtaan vain lisääntyi hankkeen edetessä.
Esplanadi-kokeilusta opittavaa
Esplanadi-kokeilu päättyi kuluvana syksynä. Sen tulosten käsittely alkaa 5.11. kaupunkiympäristölautakunnassa.
Kaupungin valmistelijoiden yhteenvedossa todetaan, että Esplanadi-kokeilun kokemuksia ja oppeja tullaan hyödyntämään pysyvien ratkaisujen suunnittelussa niin Esplanadeilla kuin muilla ydinkeskustan kaduilla sekä tulevissa kokeiluissa.
– Kaupungille, ja myös osalle alueen yrityksistä, kalliiksi tulleesta kokeilusta tulee todella oppia. Jatkossa yritysten toimintaedellytykset pitää ottaa huomioon sekä aidosti kuunnella ja osallistaa toimijoita suunnitteluun, sanoo Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen.
Kaupungin käsiteltävänä olevassa ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Esplanadien on tarkoitus pysyä kaksikaistaisina ja Kaivokatu muuttaa joukkoliikennekaduksi. Helsingin yrittäjät ja keskustassa toimivat yritykset pitävät Kaivokadun joukkoliikennesuunnitelmia haitallisina keskustan toimivuudelle ja elinvoimalle, mitä ennakoivat myös Esplanadi-kokeilun heikot tulokset.
– Jos keskustan ytimestä Kaivokadulta ajan myötä poistuu neljä ajokaistaa, on aivan välttämätöntä, että Esplanadit säilyvät nelikaistaisina. Tällöinkin keskustan liikenteen ruuhkautuminen kasvaa, ellei autoliikennettä saada ohjattua maan alle huoltotunnelin käyttöä laajentamalla tai muilla keskustan maanalaisen ajoliikenteen mahdollistavilla tunneliratkaisuilla, painottaa Laaksonen.
