Megaluokan hankkeen suunnittelu ei tapahdu hetkessä, eikä rakentamisesta ole tehty vielä päätöstä. Nyt valmistunutta Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelmaa Väylävirasto on työstänyt yhteistyökumppaniensa kanssa vuodesta 2017 lähtien.
– Espoon ja Salon välinen oikorata on merkittävä hanke sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Näin valtavan hankkeen suunnittelu vie aina monia vuosia, joten suunnitelman hyväksyminen on palkinto pitkäjänteisestä työstä. Haluan kiittää kaikkia suunnitteluun osallistuneita henkilöitä ja sidosryhmiä, kertoo yleissuunnitelmatyötä ohjannut projektipäällikkö Heidi Mäenpää Väylävirastosta.
Yleissuunnitelma on lakisääteinen osa suurten väylähankkeiden suunnittelua. Kansalaisten ja muiden sidosryhmien vaikuttamismahdollisuuksien kannalta yleissuunnitteluvaihe on ratahankkeissa tärkeä vaihe.
Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelmaan on päässyt vaikuttamaan laaja joukko sidosryhmiä ja kansalaisia. Väylävirasto on tehnyt yleissuunnitelmaa yhteistyössä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntaliittojen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten, oikoradan varren kuntien Espoon, Kirkkonummen, Vihdin, Lohjan ja Salon kanssa.
Muita sidosryhmiä ovat muun muassa olleet HSL, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Espoon kaupungin museo, Länsi-Uudenmaan museo ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo.
Näiden sidosryhmien lisäksi asukkailla ja muilla sidosryhmillä on ollut mahdollisuus osallistua ja ottaa kantaa suunnitelmiin asukas- ja tiedotustilaisuuksissa sekä työpajoissa, joita järjestettiin yhteensä 20 kertaa eri kunnissa 2018–2019.
Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelman ensimmäinen versio valmistui ja oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2022–2023. Kansalaisilla oli mahdollisuus jättää muistutuksia myös tällöin ja sidosryhmät lausuivat suunnitelmasta. Tämän jälkeen suunnitelmaan tehtiin pieniä muutoksia ja täydennyksiä. Yleissuunnitelman uusi versio oli nähtävillä vuoden 2024 tammi–helmikuussa.
Yleissuunnitelma keräsi nähtävilläolokierroksilla yhteensä lähes kaksi sataa muistutusta ja lausuntoja noin parilta kymmeneltä organisaatiolta.
Lausuntojen ja muistutusten pohjalta tehdyt päivitykset esitetään Traficomin hyväksymässä yleissuunnitelman raportissa muutosmerkinnöillä.
Helsingin ja Turun välille suunnitellaan nopeaa junayhteyttä
Hanke tunnetaan myös nimillä Länsirata ja aikaisemmin ”Turun tunnin juna”. Hanke koostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat Espoon kaupunkirata, Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku-kaksoisraide ja Turun ratapihat.
Nyt hyväksytty yleissuunnitelma koskee Espoo–Salo-oikorataa. Väylävirasto vastaa Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelmasta.
Espoo-Salo oikorata olisi valmistuessaan noin 95 kilometriä pitkä kaksiraiteinen uusi rata, joka alkaisi Espoon aseman länsipuolelta ja yhdistyisi nykyiseen rataan Salon nykyisen aseman itäpuolella.
Oikoradalle on suunniteltu neljä uutta asemaa Histaan, Veikkolaan, Vihti-Nummelaan sekä Lohjan Lempolaan. Uusi rata ja asemat mahdollistaisivat uuden lähijunaliikenteen Helsingin ja Lohjan Lempolan välille.
Oikorata lyhentäisi Helsinki-Turku välin junamatkan aikaa noin puolella tunnilla, ollen nopeimmillaan tunnin ja 15 minuuttia. Myös häiriötilanteet olisi helpompi ratkaista ja junaliikenteen houkuttelevuus ja matkustajamäärät kasvaisivat.
Espoon ja Salon välinen raideliikenne kulkee nykyään rantarataa pitkin, joka on mutkikas ja pitkä. Rata on alun perin rakennettu yli sata vuotta sitten ja se vaatii jatkuvia korjauksia. Niistä huolimatta radan kunto on paikoitellen niin huono, että siitä on haittaa junaliikenteelle.
Hankkeen rakennuskustannusarvio on noin 3,3 miljardia euroa. Alkuperäinen rakennuskustannusarvio oli vuonna 2018 noin 2,3 miljardia euroa, mutta maarakennuskustannusten nousun ja inflaation takia kustannusarvio on noussut.
Traficomin hyväksymä yleissuunnitelma koskee välejä Espoo–Hista ja Hista–Salo. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Esimerkiksi Kirkkonummen osuutta ei ole esitetty hyväksyttäväksi, koska alueen yleiskaavan muutoksia ei ole toistaiseksi hyväksytty kunnanvaltuustossa.
Hankkeesta on käynnissä myös yksityiskohtaisempi ratasuunnitteluvaihe, josta vastaa Länsirata Oy. Ratasuunnitteluvaiheessa määritetään muun muassa radan tarkempi sijainti ja rautatietä varten tarvittavat alueet.
Mahdollisen rakentamispäätöksen jälkeen hankkeessa pitää vielä tehdä yksityiskohtainen rakentamissuunnitelma.
