Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen tiedoista selviää myös, että etätöitä tekevien osuus palkansaajista laski 35 prosentin tasolle, kun se koronakriisin aikana vuonna 2021 oli korkeimmillaan yli 40 prosenttia.
Miehet ovat perinteisesti tehneet etätyötä yleisemmin kuin naiset. Sukupuolten välinen ero oli kuitenkin kaventunut jo vuonna 2018, ja vuonna 2023 tilanne oli kääntynyt päälaelleen, sillä 18–67-vuotiaista palkansaajanaisista 37 prosenttia ja -miehistä 33 prosenttia teki etätyötä.
Vaikka osuus laski miehillä kymmenen prosenttiyksikköä ja naisilla kolme prosenttiyksikköä kevään 2021 lukemista, taso on edelleen selvästi koronakriisiä edeltävän tason yläpuolella.
– Etätyötä tekevillä miehillä on naisia enemmän vapauksia valita etätyönsä määrä ja ajankohta. Kaiken kaikkiaan noin puolet etätyötä tekevistä kertoo, että työnantaja edellyttää työpaikalla työskentelyä vähintään yhtenä päivänä viikossa, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.
Reilu viidesosa kaikista palkansaajista teki etätyötä vähintään puolet työajastaan vuonna 2023, joskin vain prosentti oli etänä käytännössä koko työaikansa.
– Etätyö on yleistynyt koronakriisiä edeltävistä vuosista, mutta lisäksi sitä tehdään aiempaa isompi osuus työajasta. Vuonna 2023 lähes puolet etätyötä tekevistä palkansaajista sanoi, että he tekivät töitä pääasiallisesti kotona, Sutela kertoo.
Etätyötä tekevät ennen kaikkea ylemmät toimihenkilöt (68 %), mutta enenevässä määrin myös alemmat toimihenkilöt (31 %).
– Sukupuolten välinen ero etätyössä liittyykin ennen kaikkea nais- ja miespalkansaajien erilaiseen ammattirakenteeseen. Toimihenkilöiden joukossa miehet tekevät edelleen yleisemmin etätyötä kuin naiset, mutta naiset työskentelevät toimihenkilöinä miehiä useammin, Sutela toteaa.
