14 prosenttia työelämässä mukana olevista suomalaisista sanoo tekevänsä etätöitä aina tai lähes aina. Näin kertoo tuore Lähitapiolan Arjen katsaus -kysely. Kyselyn mukaan puolet työelämässä mukana olevista tekee etätyötä ainakin yhtenä päivänä viikossa. Kahdella viidestä (39 prosenttia) ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä, ja joka kymmenes (10 prosenttia) jättää mahdollisuuden käyttämättä.
– Kyselyn mukaan täysetätyöläisiä on enemmän kuin espoolaisia. Vähintään päivän viikossa etätyötä tekeviä onkin jo enemmän kuin asukkaita Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä. Määrät ovat aika hurjia, sanoo vuokrauspäällikkö Karoliina Turppo Lähitapiola Kiinteistövarainhoidosta.
Tilastokeskuksen ja Eurostatin tietojen mukaan Suomi on Euroopan kärkeä etätyön yleisyydessä. Vuonna 2022 yli puolet työajastaan etänä tekevien määrä ylitti Suomessa EU:n keskiarvon yli 2,5-kertaisesti. Koronapandemian jälkeen etätyön suosio on hiipunut Suomessa selvästi hitaammin kuin EU-maissa keskimäärin.
Turppo on seurannut pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinaa toistakymmentä vuotta. Moni työnantaja tuskailee tilojen vajaakäytön kanssa, mutta vuokrauspäällikkö näkee etätyöbuumissa myös hyvää. Turpon mukaan toimitilamarkkina on kaivannut ravistelua jo pitkään.
– Ennen työntekijät istutettiin työpöydän ääreen miettimättä sen koommin, mitä he työtilastaan ajattelivat. Nyt työnantajat pohtivat toimitila-asioita todella tarkkaan. Enää ei tyydytä bulkkiratkaisuun, vaan tilojen toimivuus ja työntekijöiden tarpeet ovat etusijalla. Tilojen omistajille tämä näkyy tyytyväisempinä asiakkaina ja pidempinä vuokrasuhteina.
Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyssä etätyötä tekeviä pyydettiin valitsemaan tekijöistä, jotka saisivat heidät vähentämään etätyön määrää. Tällaisena pidettiin etenkin lyhyempää työmatkaa (29 prosenttia vastaajista).
– Tärkeintä ei ole sijainti vaan saavutettavuus. Jonkun asiakkaan kanssa sitä on havainnollistettu laskemalla ”työmatkavyöhykkeitä”, joihin työntekijät jaetaan työmatkaan käytetyn ajan perusteella. Tieto siitä, kuinka suuri osa työntekijöistä asuu esimerkiksi alle puolen tunnin päässä toimitilasta, auttaa työnantajia vertailemaan eri vaihtoehtoja, vuokrauspäällikkö kertoo.
Yli viidennes vastaajista (22 prosenttia) toivoi miellyttävämpää, esimerkiksi vähemmän hälyisää työympäristöä.
– Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta moni toimitila on vielä menneisyydessä. Avotoimistossa yhden etäkokous on helposti myös vieruskaverien kokous. Puhelinkopit, siirrettävät rakenteet ja akustiikkalevyt menevät nyt kuumille kiville, Turppo sanoo.
Myös negatiiviset tekijät, kuten kokemus siitä, että etätyö haittaa ura- tai palkkakehitystä tai työssä suoriutumista korostuivat kyselyssä. 18 prosenttia sanoi tekevänsä vähemmän etätöitä vain, jos työnantaja sitä vaatisi.
– Itse en vaatisi vaan korostaisin lähityön parhaita puolia: yhteisöllisyyttä, tiimityötä ja selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välillä, vuokrauspäällikkö neuvoo.
Ylimääräiset palvelut, kuten ilmainen aamupala työpaikalla, saisivat viidenneksen vastaajista (19 prosenttia) vähentämään etätyön määrää. Palvelut ovat hyvä lisä, sanoo Turppo, kunhan perusasiat ovat kunnossa.
– Tässä kannattaa miettiä kiinteistön sijaintia. Jos ympärillä on paljon palveluita, esimerkiksi kauppakeskus tai harrastusmahdollisuuksia, voi kiinteistössä olla vähemmän palveluita – ja päinvastoin. Joka tapauksessa perusasioiden täytyy olla kunnossa. Ei puurolla saa ketään paikalle, jos tilat ovat muuten huonot.
Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (entinen Kantar Public). Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
LUE MYÖS:
Näistä merkeistä tiedät, että on aika vaihtaa työpaikkaa
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit
