Etelä-Korea haastaa Kiinan kilpailussa arktisesta merireitistä Eurooppaan. Maa testaa ensimmäistä kertaa kaupallista konttiliikennettä Venäjän pohjoisrannikkoa seuraavaa Koillisväylää pitkin, kertoo Financial Times.
Busanista lähtenyt PanStar Acro suuntaa 45 päivän edestakaisella matkallaan Felixstoween, Rotterdamiin ja Gdańskiin. Etelä-Korean hallituksen mukaan arktinen reitti voisi lyhentää matka-aikaa Eurooppaan noin kymmenellä päivällä Suezin kanavaan verrattuna.
Taustalla on kasvava kilpailu Kiinan kanssa. Kiina on käyttänyt arktista reittiä kausiluonteiseen konttiliikenteeseen vuodesta 2023 ja ilmoitti tässä kuussa aloittaneensa ensimmäisen säännöllisen Koillisväylän liikenteen Eurooppaan. Etelä-Koreassa pelätään Kiinan etumatkan heikentävän Busanin asemaa Aasian tärkeänä rahtiliikenteen solmukohtana.
PanStar kertoo tavoittelevansa uutta Eurooppaan ulottuvaa logistiikkaverkostoa. Yhtiön mukaan se on saanut jo kyselyitä ja varauksia myös Kiinasta ja Japanista tulevalle rahdille, joka kulkisi Busanin kautta.
Venäjä tekee reitistä poliittisesti vaikean
Koillisväylää hallinnoi Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom, ja liikennöinti edellyttää Moskovan lupaa. Tämä altistaa eteläkorealaiset yhtiöt pakotteisiin liittyville riskeille, vaikka alus ei poikkeaisi Venäjän satamissa eikä käyttäisi venäläisiä jäänmurtajia.
Financial Timesin mukaan matka on herättänyt tyytymättömyyttä myös joissakin länsimaissa. Etelä-Korean meri- ja kalastusministeriö kiistää hallituksen maksaneen Venäjän viranomaisille kustannuksia koematkasta ja sanoo konsultoineensa keskeisiä kumppanimaita kansainvälisten sääntöjen noudattamiseksi.
Reitin kaupallinen kannattavuus ei ole vielä selvä. Arktisilla vesillä voidaan liikennöidä vain osan vuodesta, ja ratkaisevia ovat matkan pituuden lisäksi aikataulujen luotettavuus, vakuutusten ja rahoituksen saatavuus sekä ennakoitavat maksut ja säännöt.
Etelä-Korealle reitillä on myös aluepoliittinen merkitys. Busan on kärsinyt vuosikymmeniä väestökadosta ja teollisuuden siirtymisestä muualle. Kaupallisesti toimiva Koillisväylä voisi vahvistaa kaupungin asemaa Euroopan ja Koillis-Aasian välisenä logistiikkakeskuksena, mutta sen hyödyt riippuvat siitä, saadaanko liikenteestä säännöllistä ja poliittiset riskit hallintaan.